Kuuma ilma varjostaa ilmastoneuvotteluita
Kauppalehti
Heli Satuli

Vanhat päästöoikeudet uhkaavat mitätöidä kansainvälisen sopimuksen ympäristövaikutukset

Ylijäämäiset
päästöoikeudet ovat nousemassa rahoituksen rinnalle kansainvälisten
ilmastoneuvotteluiden vaikeimmaksi kysymykseksi.

Uusilla
EU-jäsenmailla, Venäjällä ja Ukrainalla on hallussaan miljoonia
käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia, jotka maat haluavat siirtää
uudelle päästökauppakaudelle. Määrä vastaa asiantuntija-arvioiden
mukaan koko maailman teollisen toiminnan puolen vuoden
hiilidioksipäästöjä.

“Kuuman ilman” siirtyminen sellaisenaan
uudelle sopimuskaudelle merkitsisi 20 prosentin
päästöleikkaustavoitteen kutistumista käytännössä kuuteen prosenttiin.

Samalla hiilitonnin hinta päästökauppamarkkinoilla voisi romahtaa murto-osaan nykyisestä.

Lopputuloksena
ilmaston lämpeneminen ei hidastuisi lainkaan. Ulkopoliittisen
instituutin kansainvälisen ilmastopolitiikan erikoistutkijan Anna Korppoon
mukaan päästöoikeuksien siirtäminen asettaisi näin koko järjestelmän
uskottavuuden koetukselle sekä ympäristöllisestä että taloudellisesta
näkökulmasta.

Venäjä kasvattaa päästöjä

Eniten
päästöoikeuksia on Venäjällä, jonka kasvihuonekaasupäästöt ovat
laskeneet 1990-luvun talousromahduksen myötä rajusti.
Venäläisasiantuntijat arvioivat päästöjen olevan tänä vuonna noin 40
prosenttia vuoden 1990 tason alapuolella. Näin maalle on kertynyt
ylijäämäisiä päästöoikeuksia ilman aktiivista ilmastopolitiikkaa.


Venäjän ilmoittama 15 prosentin leikkaustavoite merkitsee itse asiassa
päästöjen kasvattamista, vaikka kuumaa ilmaa ei saisikaan siirtää,
Korppoo toteaa.

Vanhojen päästöoikeuksien siirto repii myös
EU-maiden välejä. Jäsenmaiden valtionjohto ei löytänyt yhteistä linjaa
viime viikon huippukokouksessaan, todeten ainoastaan asian vaativan
tasapuolista kohtelua ja ratkaisun, joka “ei vaaranna ilmastosopimuksen
ympäristövaikutuksia”.

Pohjoismaiden ohella Britannia ja Saksa
vaativat päästöoikeuksen mitätöimistä. Kuuman ilman siirtoa puolustaa
puolestaan kiivaimmin Puola.

Tutkija varoittaa jättämästä kysymystä itänaapurin käsiin.

– EU:n on oman uskottavuutensa takia kyettävä päättämään, mitä kuumalle ilmalle tehdään.

Luonnollinen
ratkaisu olisi sitoutua nykyistä tiukempiin päästöleikkauksiin. Moni
maa on kuitenkin tyrmännyt ajatuksen. Korppoo arveleekin, ettei asiaa
yritetä ratkaista Kööpenhaminassa, sillä sen tuominen pöytään voisi
ajaa neuvottelut umpikujaan.

Kuuma ilma

Kioton 1997 ilmastosopimus loi kansainvälisen päästökaupan. Järjestelmä antoi maille oikeuden käydä kauppaa päästöyksiköillä.

Päästörajansa alittava maa voi myydä “ylimääräiset” päästöyksikkönsä rajansa ylittävälle maalle.

Venäjälle, Ukrainalle ja muille itäblokin maille on kertynyt gigatonneittain ylimääräisiä päästöoikeuksia eli “kuuma ilmaa”.