Iran hallitsee ulkopolitiikkaa
Helsingin Sanomat
Jukka Huusko & Inka Kovanen

Institute researcher Charly Salonius-Pasternak assesses the challenges facing President Obama during his next term, in an interview with Helsingin Sanomat on 8 November.

Link to the article in the Helsingin Sanomat digital edition

Neljä vuotta on lyhyt aika supervallan ulkopoliittisen kurssin
kääntämiseen. Toisella kaudella mitataan Barack Obaman todellinen
ulkopoliittinen taito. HS listaa suurimmat haasteet.

1 Iran: Heti toisen kauden alkuun Obama joutuu tekemään päätöksiä Iranin ydinohjelman pysäyttämisen suhteen.

Iran sanoo ohjelman olevan rauhanomainen, mutta Yhdysvallat, Israel ja kansainvälinen yhteisö epäilevät muuta.

Obama on sanonut, että kaikki keinot Iranin ydinohjelman pysäyttämiseksi
ovat pöydällä. Samalla Obama on yrittänyt hillitä Israelia, ettei se
ryhtyisi yksipuoliseen sotilaalliseen iskuun.

Ongelman ratkaisua vaikeuttaa se, että Obaman ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun välit ovat viileät.

Israel arvioi, että Iran kykenee rakentamaan ydinaseen ensi vuoden puolella.

2 Lähi-itä: Lähi-itä laajemminkin pysynee Obaman agendalla. Syyrian
sisällissotaan hän saattaa puuttua nykyistä hanakammin, vaikka sotilaita
hän sinne tuskin lähettää. Kapinallisten tukemista on rajoittanut pelko
siitä, että tämä vahvistaisi kapinallisten rinnalla taistelevia
ääri-islamisteja.

Haasteita Obamalla on myös suhteiden luomisessa arabikevään jälkeen
valtaan nousseisiin islamisteihin. Tilannetta helpottaa se, ettei Obama
ainakaan näkyvästi pyrkinyt vaikuttamaan arabikevään kulkuun.

Israelin ja palestiinalaisten välisessä ikuisuuskonfliktissa ratkaisua
ei ole näköpiirissä. Obama yrittänee tehdä avauksia vasta kautensa
loppupuoliskolla.

3 Kiina: Yhdysvallat on Obaman johdolla alkanut siirtää ulko- ja
turvallisuuspolitiikan painopistettä maailmanpolitiikan nousevaan napaan
Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle. Tämä on hermostuttanut Kiinaa.

Obaman on tasapainoiltava kilpailija-Kiinan ja kumppani-Kiinan välillä
hermostuttamatta suurvaltaa. Yhdysvallat haluaa Kiinan ottavan enemmän
vastuuta nykyisesestä maailmanjärjestyksestä.

“Oleellista on maiden välisen ymmärryksen kasvaminen. Yksi on
supervalta, jonka suhteellinen voima laskee, toinen on tuleva
supervalta. Se, miten nämä kaksi tekevät yhteistyötä, on jotakin aivan
uutta”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly
Salonius-Pasternak.

4 Sotien päättäminen: Obama veti amerikkalaisjoukot Irakista
ensimmäisellä kaudellaan. Nyt on vuorossa joukkojen vetäminen
Afganistanista vuoteen 2014 mennessä. Tehtävää vaikeuttaa se, että
taistelut Afganistanissa ja myös Irakissa ovat jälleen kiihtyneet.

Obaman pitäisi pystyä osoittamaan, ettei Afganistania jätetä yksin ja
että sen omat joukot pystyvät huolehtimaan turvallisuudesta. Juuri nyt
se vaikuttaa vaikealta, vaikka maahan jäänee Salonius-Pasternakin mukaan
5000-15000 amerikkalaissotilasta.

Kuviota sotkee myös Pakistan, jolla on ydinase ja jossa islamistiset ääriryhmät, kuten Taliban, häärivät yhä tuhoisammin.

5 Ydinaseet: Ydinaseeton maailma on Obaman haave. Askeleen lähemmäksi
haavettaan Obama pääsi vuonna 2010, kun hän ja Venäjän silloinen
presidentti Dmitri Medvedev allekirjoittivat Start-sopimuksen
strategisten ydinaseiden vähentämisestä.

Muutenkin suhteet Venäjän kanssa ovat viilenneet. Suhteita hiertää muun muassa Yhdysvaltojen ajama ohjuspuolustusjärjestelmä.

Toisella kaudella Obama saattaa suhtautua aiempaa tiukemmin Venäjän
ihmisoikeustilanteeseen ja poliittiseen järjestelmään. Muuten suhteiden
hoito jatkunee ennallaan.

Ydinaseiden osalta Obama saattaa yrittää saada neuvotteluihin myös Kiinan.

6Ilmastonmuutos: Obama aloitti ensimmäisen kautensa lupaamalla uutta
johtajuutta ilmastoasioissa. Kausi oli pettymys, vaikka Yhdysvallat
onkin Obaman johdolla lisännyt energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian
osuutta.

Suuri syy isoimpien uudistusten hyytymiseen ovat olleet republikaanit,
jotka vastustavat kaikkea, minkä he tulkitsevat hidastavan talouskasvua.

Nyt Obaman uskotaan taas tarttuvan ilmastonmuutokseen, kun mahdollinen jatkokausi ei enää väiky mielessä.

Vastus tosin pysyy ennallaan, sillä republikaanit pitivät kongressin alahuoneen tiukasti otteessaan tiistain vaaleissa.