Iranin osuus Suomen viennistä on vain prosentin kymmenyksiä
Aamulehti
Mikko Pulliainen

Pakotteet: Iran on
otollinen harmaan kaupan markkina, asiantuntija kertoo.

Jos
vientiä Iraniin kiristetään, se ei lyö Suomen talouteen suurta lovea.

Viime
vuonna Suomen viennin arvo oli kokonaisuudessaan 44,9 miljardia euroa.
Iranin osuus tästä oli 75,9 miljoonaa eli vajaat 0,17 prosenttia.

Viime
vuonna ulkoasiainministeriö eväsi vientiluvan Iraniin kolmelta
suomalaisyritykseltä: Vacon Oy:ltä, Sulzer Pumps Finland Oy:ltä sekä
Kemppi Oy:ltä.

– Oli syytä epäillä, että tuotteita saatettaisiin
käyttää ydinaseohjelman yhteydessä, kertoo ministeriön
vientivalvontayksikön päällikkö Eero Aho.

Pakit saaneet yritykset
suhtautuvat asiaan rauhallisesti.

– Toimitamme vanhoihin
paperitehtaisiin varaosia eli juoksupyöriä tai joskus yksittäisen
korvauspumpun. Bisnes on hyvin marginaalinen, kertoo Sulzerin Suomen
toimitusjohtaja Mikko Hirvensalo.

Hirvensalon mukaan lupa voidaan
evätä esimerkiksi, jos ostajalla on suhteita vääriin paikkoihin.


Lupien tiukkenemisella ei ole käytännön merkitystä. Eletään sen mukaan,
mitä ministeriö tekee, hän sanoo.

Myös hitsaustekniikkaa
valmistavan Kemppi Oy:n toimitusjohtaja Anssi Rantasalon mukaan Iranin
taloudellinen merkitys on hyvin pieni.

Nokia Siemens Networksin
viestintäpäällikkö Riitta Mårdin mukaan NSN on Iranissa yksi kolmesta
suuresta matkapuhelinverkkotoimittajasta. Mård vakuuttaa, että NSN
noudattaa tarkasti vientiluparajoituksia.

Wärtsilän
viestintäjohtaja Atte Palomäen mukaan Iran on yhtiölle suhteellisen
vähämerkityksellinen maa, jonne tehdään lähinnä varaosakauppaa ja pieniä
voimalaitos- tai laivapuolen hankkeita.

YK:n
turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenmaat ja Saksa keskustelevat keskenään
pakotteiden kiristämisestä.

– Kun maat pääsevät
yhteisymmärrykseen, asia tuodaan turvallisuusneuvoston käsiteltäväksi.
Se tapahtunee kevään kuluessa, kertoo UM:n Iran-deskissä työskentelevä
Päivi Alatalo.

Ulkopoliittisen instituutin akatemiatutkija Mika Aaltola muistuttaa, että
viralliset luvut eivät kerro koko totuutta.

– En tiedä Suomen
osuutta, mutta Iranin ympärillä on valtava harmaan talouden markkina,
Aaltola sanoo.

Markkina-alueena Iran on varsin houkuttava, ja
kauppaa voidaan hoitaa kolmansien käsien kautta. Tosin supistuva
tarjonta tulee Iranille Aaltolan mukaan kalliimmaksi.

Voimakkan
opposition vuoksi Iranin hallinto ei pysty kääntämään pakotteita kansaa
yhdistäväksi asiaksi. Tulevaisuudessa myös suomalaisyritysten pitää
pitää kieli keskellä suuta.

– USA:n kongressissa etenee
lakialoitteita, joissa saatetaan rangaista kolmansien maiden yrityksiä,
jotka käyvät kauppaa Iranin kanssa, Aaltola toteaa.

Fakta
Vienti Iraniin

  • Ulkomaankauppaministeri
    Paavo Väyrynen kertoi viime viikolla Suomen kiristävän Iranin
    vientilupia yhdessä kansainvälisen yhteisön kanssa.
  • Suomen
    Iranin-viennin arvo oli viime vuonna tullin mukaan noin 75,9 miljoonaa
    euroa.
  • Tästä 50,2 miljoonaa oli koneita, laitteita ja
    kuljetusvälineitä.
  • Tuontia oli noin 3,2 miljoonaa.