Kanerva elected as president of the Parliamentary Assembly

Etyjiltä 12 maan neuvotteluryhmä Ukrainan ja Venäjän kiistaan

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj perustaa Ukrainan ja Venäjän väliseen kiistaan laajan neuvotteluryhmän, jota lähtee vetämään parlamentaarisen yleiskokouksen uusi presidentti Ilkka Kanerva (kok). Kanerva on turkulainen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri.

– Tulen ottamaan hoitaakseni ryhmän, josta nyt on päätetty, mutta josta ei kai ennen ensi viikkoa ole tarkoitus lähettää lehdistötiedotetta. Ukrainan ja Venäjän väliseen kiistaan perustetaan noin 12 maan neuvotteluryhmä. Olen valmistellut sitä jo Etyjin sihteeristön kanssa, hän kertoi Turun Sanomille.

– Ryhmään tulee erittäin korkeatasoinen kansainvälinen edustus. Yksityiskohdista en tässä vaiheessa halua kertoa enempää, mutta Suomi on tiukasti mukana, hän sanoi.

Kanerva valittiin Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen presidentiksi keskiviikkona Bakussa, Azerbaidzanissa. Hän oli toiminut varapresidenttinä vuoden verran ja veti muun muassa Ukrainan presidentinvaalien vaalitarkkailuoperaatiota keväällä.

Kanerva voitti istuvan presidentin, Montenegron Ranko Krivokapicin äänin 111–96.

– Minua suostuteltiin ehdokkaaksi puoli vuotta. Yleinen arvio oli, että minkäänlaisia uudistuksia ei olisi tapahtunut edellisen presidentin johdolla. Se on aika kova poliittinen arvio, kun yleensä presidentti on jatkanut toisenkin yksivuotiskauden.

Laajempi kuin EU, vahvempi kuin YK

Kanervalta odotetaan nimenomaan uudistuksia, vaikka 57 jäsenmaasta koostuva Etyj on Ukrainan kriisissä osoittautunut vahvaksi rauhantekijäksi. Sen jäseniin kuuluvat myös Ukraina ja Venäjä sekä Yhdysvallat.

– Ehdottomasti Etyjiä pitää uudistaa, mutta en tässäkään mene yksityiskohtiin. Meneillään on Helsinki +40-niminen prosessi, jossa Etyjille tehdään uudistussuunnitelmaa. Etyjistä synnytetään entistä vahvempaa toimijaa. Siitä pitää tehdä tehokkaampi kuin YK ja sen turvallisuusneuvosto tai EU, joka on verrattain suppea.

Uudistuksia hahmotellaan muun muassa asiantuntijaseminaareissa Washingtonissa, Moskovassa, Tukholmassa ja Helsingissä.

Helsinkiin on myös Kanervan ensimmäisen kauden määrä huipentua. Parlamentaarinen yleiskokous järjestetään ensi heinäkuussa Finlandia-talossa. Silloin tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingin Ety-konferenssista, jota pidetään liennytyksen merkkipaaluna kylmän sodan maailmassa. Myös paikka on sama kuin 1975.

Silloin nähdään, onko uusi presidentti ollut tehokkaampi kuin vanha eli ovatko uudistukset nytkähtäneet liikkeelle. Näillä näkymin Kanerva aikoo pyrkiä silloin jatkokaudelle.

– Totta kai. Mutta ensin pitää huolehtia, että tulen valituksi eduskuntaan kevään vaaleissa, syksystä 1975 kansanedustajana toiminut Kanerva toteaa.

Yleiskokous valitsi myös uusmaalaisen kansanedustajan Pia Kauman (kok) jatkokaudelle poliittisen komitean raportoijana.

 

 

Ajankohta vaikutti valintaan

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari arvioi, että ajankohta vaikutti kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok) valintaan Etyjin yleiskokouksen presidentiksi. Etyjin yleiskokous järjestetään ensi heinäkuussa Finlandia-talossa. Samalla tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingin turvallisuus- ja yhteistyökonferenssista, jossa Etyj sai alkunsa.

– Kanerva on totta kai ansioitunut parlamentaarikko, entinen ulkoministeri ja ollut pitkään Etyjin toiminnassa mukana. Hän on hyvin arvostettu ja luotettu toimija niissä piireissä, mutta varmaan valinta liittyy myös Helsingin yleiskokoukseen ja juhlavuoteen. Se on hieno ele paitsi Kanervalle, myös Suomelle, Saari luonnehtii.

Parlamentaarinen yleiskokous ja sen komiteat koostuvat jäsenmaiden kansanedustajista. Toimielimen tarkoitus on edistää parlamenttien vuoropuhelua.

– Suomen vaikutusvallan kasvusta en osaa sanoa, mutta taatusti Kanervan valinta ja Helsingin yleiskokous tuovat Suomelle näkyvyyttä.

Saaren mukaan Etyjin rooli on Ukrainan kriisin myötä ollut näkyvämpi kuin pitkään aikaan.

–  Vuosi 2014 on osoittanut, että Etyjillä on annettavaa ja se pystyy toimimaan, kun muut järjestöt kuten EU eivät siihen kykene. Ukrainan kriisissä on ollut hyödyksi, että Etyjissä on 57 jäsenmaata mukaan lukien Venäjä.

Ensi vuoden yleiskokous tuskin nousee painoarvoltaan samalla tasolle kuin Helsingin Ety-konferenssi 1975.

– Maailma on aika erilainen. Prameilla kokouksilla ja juhlallisilla allekirjoituksilla ylipäätään on pienempi merkitys globaalissa maailmassa. Luulen, että siitä kuitenkin tulee merkittävä Etyjille, Saari pohtii.