Institute Programme Director Mika Aaltola spoke at the Baltic Sea Forum on 7.6. on the security threats of the Baltic Sea.
OIKAISU 9.6.2012 lehdessä
Turun Itämeri-foorumia käsitelleessä
jutussa TS 8.6. oli virhe. Venäjän roolista yhteisten asioiden
käsittelyssä ei puhunut Nord Stream AG:n Tapio Pekkola, vaan eräs toinen
foorumin osanottaja.
Itämeren alueen tulevaisuus vaatii uusia, luottamusta lisääviä avauksia Euroopan unionin ja Venäjän suhteissa.
–
Nykyisin kaikilla Itämeren yhdeksällä rantavaltiolla on jollakin
tavalla ongelmalliset suhteet Venäjään, totesi Ulkopoliittisen
instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola torstaina Turussa alkaneessa
Itämeri-foorumissa.
Keskustelussa perättiinkin mallia, jolla yhteistyö saataisiin pelaamaan.
–
Muuten asiat ovat koko ajan Venäjän käsissä. Se vetää keskustelua,
tekee aloitteet ja viime kädessä myös ratkaisut. Muut voivat olla yhtä
mieltä, mutta jäävät sitten odottamaan, mitä Venäjä sanoo, suomi
kaasuputkiyhtiö Nord Stream AG:n lupa-asioista vastaava johtaja Tapio
Pekkola.
Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtokunnan
puheenjohtaja Henrik Lax totesi EU:n epäonnistuneen Venäjän
kohtaamisessa tavoitteellisen yhteistyön saamiseksi eri alueilla. Syynä
on yhteisen arvopohjan puute. Se ruokkii epäluuloa ja vaikeuttaa
kestävien suhteiden rakentamista.
Laxin mukaan Venäjä on kavahtanut
sitoutumista pitkäaikaisiin yhteistyökuvioihin, koska pelkää niiden
kaventavan maan itsenäistä päätöksentekoa.
– Näin ulkosuhteet on
nähty pikemminkin nollasummapelinä, oman yksipuolisen edun tavoitteen
välineenä, eikä koko Euroopan unioniakaan ole aina kelpuutettu
sopimuspuoleksi. On suosittu kapea-alaisempien maakohtaisten tai
yritystason sopimusten solmimista.
Laivaliikenne todellisin uhka
Ympäristöministeri Ville Niinistö muistutti kuitenkin, että esimerkiksi Luga-joen päästöasiassa kansainvälinen yhteistyö toimi.
–
Vaikka näytteenotossa oli omat ongelmansa, fosforitehdas on aloittanut
suomalaisen John Nurmisen Säätiön kanssa yhteistyön, jonka tuloksena
päästöt ovat jo vähentyneet merkittävästi. Kysymys on 1 000 tonnin
vuotuisesta päästöstä, eli isoissakin pistepäästöissä voidaan
kansainvälisellä yhteistyöllä saavuttaa tuloksia, Niinistö totesi.
Itämeren turvallisuustilanteen parantamisessa tärkeintä ovat Pohjois-Euroopan vakaus ja laivaonnettomuuksien ehkäisy.
–
Suurimman ja todellisimman uhan Itämerellä tuottaa suhteellisesti
maailman vilkkain laivaliikenne, joka painottuu erityisesti kapeaan
Suomenlahteen. Esimerkiksi vakavan öljyturman vaikutus alueen
ympäristöön olisi katastrofaalinen. Itämeren öljyntorjuntakapasiteetti
on riittämätön suuren turman sattuessa, Aaltola totesi.
Ympäristönäkökulmasta
on kyseenalaistettu myös Nord Stream -kaasuputkea, mutta putkiyhtiö
näkee sen tiivistävän yhteistyötä ja tuottavan lisää vakautta alueelle.
Sodan tai väkivaltaisen konfliktin uhka alueella on Aaltolan mukaan pieni.
– Arctic Sea -aluksen kaappaaminen Etelä-Ruotsin edustalla heinäkuussa 2009 osoitti kuitenkin, että jotain voi tapahtua.