Toiveet Lähi-idän rauhasta olivat jos mahdollista tavallistakin
vähäisemmät, kun Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden matkusti
maanantaina nelipäiväiselle Israelin-vierailulleen.
Bidenin
mukana seuranneen erikoislähettilään George Mitchellin on määrä välittää
epäsuoria neuvotteluja palestiinalaishallinnon ja Israelin hallituksen
välillä, yli vuoden tauon jälkeen. Palestiinalaisten pääneuvottelija
Saeb Erekat nimitti niitä uutistoimisto Reutersin mukaan “viimeiseksi
mahdollisuudeksi pitää Lähi-idän rauhanprosessi hengissä”.
Erekat
edustaa Länsirannalla päämajaansa pitävää palestiinalaisten presidentin
Mahmud Abbasin hallintoa. Gazassa valtaa pitää Hamas, joka on niin
Israelin kuin Yhdysvaltainkin silmissä terroristijärjestö.
Yhdysvaltain
presidentti Barack Obama tosin vihjaili viime kesäkuun
Kairon-puheessaan, että Hamas ei ole ikuisesti ulkona neuvotteluista
vaan voi vaikuttaa asiaan omalla käytöksellään. Hamasin edustajia on
luultavasti kuultukin, julkisuudelta piilossa.
Muuten Obaman
Kairossa muslimimaille esittämä rauhankutsu on kääntynyt vajaassa
vuodessa lähinnä itseään vastaan.
Arabimaiden mielestä puheesta
ei seurannut mitään. Israel puolestaan ei lämpene Obaman puheille ja
vaatimuksille, joiden mukaan siirtokuntien rakentaminen miehitetyille
alueille pitäisi lopettaa.
Israelin pääministeri Benjamin
Netanjahu juhlisti varapresidentti Bidenin saapumista maanantaina
ilmoittamalla yli sadan uuden asunnon rakentamisesta Länsirannan
siirtokuntiin.
Kun Joe ja Jill Biden haarukoivat päivällistä
Benjamin ja Sara Netanjahun kanssa Tel Avivissa, kääntyy puhe
todennäköisesti useammin sotaan kuin rauhaan.
“Siellä jo
koordinoidaan yhteistä iskua tai, mikä todennäköisempää, Yhdysvallat
houkuttelee Israelia odottamaan vielä hetken”, arvelee akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta
instituutista.
Joe Bidenin ja Benjamin Netanjahun oletetaan
keskustelevan iskusta Iranin ydintutkimuslaitoksiin. Biden kommentoi
aihetta matkansa aattona israelilaiselle Yedioth Ahronoth -lehdelle.
“Vaikken
voi vasta esittämäänne hypoteettiseen kysymykseen Iranista, voin luvata
Israelin kansalle, että me vastaamme kaikkiin sen liittolaisenamme
kohtaamiin turvallisuushaasteisiin yhdessä”, Biden muotoili.
YK:n
turvallisuusneuvosto on asettanut Iranille pakotteita, koska sen
ydinohjelmalla epäillään olevan sotilaallisia tarkoituksia.
Israelin
iskua Iraniin on odotettu, sillä Israel on tehnyt “ennaltaehkäiseviä
iskuja” ydinkohteisiin aiemminkin: 1981 Irakiin ja 2007 Syyriaan.
Iskun
välittömiin seurauksiin kuuluisivat todennäköisesti Iranin tukeman
Hizbollah-järjestön raketti- ja ohjusiskut Israeliin. Niinpä on
mahdollista, että Israel miehittäisi Etelä-Libanonin jo ennen iskuja
Iraniin. Israelin kovapuheinen ulkoministeri Avigdor Lieberman on
puhunut Libanonin-hyökkäyksen puolesta.
Iranin mahdollisista
vastatoimista riippuisi, mihin mittoihin Israelin iskun seuraukset
paisuisivat. Teoriassa Iranin vaihtoehtoihin kuuluu muun muassa Hormuzin
salmen sulkeminen miinoilla ja upotetuilla laivoilla. Tämä heiluttelisi
öljymarkkinoita ja koko maailmaa.
“Joku sanoi Ulkopoliittisessa
instituutissa, ettei kolmas maailmansota ole tänä päivänä missään
konfliktissa lähempänä kuin tässä”, tutkija Mika Aaltola huomauttaa.