Moskova luo separatistien linjan
Kaleva
Seppo Ylönen
Senior Research Fellow at the Institute Kristi Raik commented on Ukraine and Russia’s situation in Kaleva on September 4th. According to her, the conflict is not about Donbass but about Ukraine’s direction altogether which makes finding a compromise even harder.
Tutkija Kristi Raik: Itä-Ukrainan kapinallisten tavoitteet ovat Venäjän tavoitteita.
Ukrainan presidentti Petro Poroshenko sanoi sopineensa puhelimessa tulitauosta Itä-Ukrainaan venäläiskollega Vladimir Putinin kanssa. Kremlin suunnalta asiasta tuli keskiviikon mittaan monenlaisia tietoa.
Mitä tästä pitäisi ajatella?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik ei näe aihetta optimismiin, koska Venäjän sanat ja teot ovat niin eri maailmoista.
”Jos Venäjä edelleen kieltää olevansa konfliktin osapuoli, niin silloin on hyvin vaikea lähteä sopimaan mistään ratkaisusta. Tosin kukaan ei enää lännessä usko Venäjän tarinaa siitä, etteivät venäläiset ole mukana taistelemassa”, Raik selvittää.
Raik arvelee, että todennäköisin syy Poroshenkon lausunnolle oli se, ettei Ukrainan hallitus usko pystyvänsä saamaan Donbassin aluetta eli Itä-Ukrainaa komentoonsa, koska Venäjän puolelta virtaa koko ajan taistelijoita ja aseistusta.
”Venäjä näyttää olevan valmis käymään sotaa, jotta Donbassiin saataisiin aikaiseksi jäätynyt konflikti. Ja Venäjä on sotilaallisesti Ukrainaa paljon voimakkaampi. Se on karu totuus”, Raik huomauttaa.
Itä-Ukrainan separatistitaistelijat on hajanainen joukkio, johon Kremlin johdolla ei ole sataprosenttista käskyvaltaa. Myös rintaman toisella puolella on epämääräisiä vapaaehtoisjoukkioita, jotka eivät ole kokonaisuudessaan hallituksen valvonnassa.
Kristi Raikin mukaan paikallisia ihmisiä taisteluissa on hyvin vähän. Puhutaan muutamasta tuhannesta.
”Syy sille, että separatistit ovat menestyneet taistelukentillä, on se, että Venäjä on heitä aseistanut ja tukenut. Ja lisäksi venäläisiä on ollut taisteluissa mukana”, Raik sanoo.
Separatistijohtajat vaativat vielä keväällä Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäistymistä tai Venäjään liittämistä. Nyt heillä riittäisi autonomia.
Kristi Raik sanoo, että separatistijohtajat ovat täysin riippuvaisia Moskovasta. Tämän vuoksi täytyy kysyä, millaiseen ratkaisuun Venäjä on valmis.
Venäjä on keväästä saakka liputtanut Ukrainaan liittovaltioratkaisua, jossa alueilla olisi laaja itsehallinto.
”Ratkaisu olisi sen kaltainen, ettei Ukraina voisi sitä hyväksyä, sillä se antaisi Venäjälle vaikutusvaltaa Ukrainan sisäisiin asioihin”, Raik sanoo.
Liittovaltioita on joka lähtöön.
Ukrainan hallitus on sanonut olevansa valmis lisäämään alueellista itsehallintoa, mutta Venäjän versio Ukrainan liittovaltiosta olisi sellainen, ettei sillä olisi yhtenäistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, koska alueilla olisi veto-oikeus esimerkiksi valtiosopimuksiin.
Raik huomauttaa, ettei Itä-Ukrainan konfliktissa ei ole pohjimmiltaan kyse Donbassin asemasta vaan Ukrainan tulevasta suunnasta kokonaisuudessaan.
”Tässä en näe kompromissin mahdollisuutta. Venäjä haluaa estää Ukrainan suuntautumisen länteen”, Raik sanoo.
Koska Venäjällä ei ole suoraa vaikutusvaltaa Kiovan politiikkaan, turvautuu se separatistien apuun. Samaa mallia on Raikin mukaan toteutettu menestyksellisesti muuallakin entisen Neuvostoliiton alueilla. Esimerkkejä ovat Transnistria, Abhasia ja Etelä-Ossetia.