Nato tulee taas!
Iltalehti
Jyrki Karvinen

Institute Director Teija Tiilikainen told about what she hopes from the new security and defence policy report, in an interview with Iltalehti on 24 August.

 

Uusi puolustusselonteko avannee taas liittoutumiskamppailun.

Sotilaallisen liittoutumisen arviointi halutaan mukaan valmisteilla
olevaan puolustusselontekoon. Sitä haluavat niin Ulkopoliittisen
instituutin UPI:n johtaja Teija Tiilikainen kuin korkea selonteon
valmistelija, joka ei valmistelun alkuvaiheessa halua esiintyä
nimellään.
Iltalehden haastattelemaa selonteon valmistelijaa mietityttää eri
osa-alueista eniten se, miten sotilaallista liittoutumista lopulta
käsitellään puolustusselonteossa.
– Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta vain neljällä asialla on
väliä. Ne ovat Venäjä, Yhdysvallat, EU ja Nato. Suomen on reagoitava,
jos jokin noista liikkuu, ja tällä hetkellä kaikki liikkuvat, hän sanoo.
Valmistelijan mukaan puolustuksen suunnittelun kannalta tilanne on erittäin hankala, kun Suomella on Nato-optio.
Hän sanoo, että suunnittelu olisi vankemmalla pohjalla, jos
ilmoitettaisiin, että 25 vuoteen emme hae jäsenyyttä kuin se, että “ehkä
haemme joskus”. Hän tokaisee suoraan, että laaja ja syvä
kumppanuusyhteistyö ilman osallistumista Naton suunnitteluun ja
päätöksentekoon ei ole enää kestävä ratkaisu.
– Ulkovaltoja tulevassa selonteossa kiinnostaa vain siinä oleva Nato-linjaus, selonteon laatija napauttaa.

“Yli vaalikauden”
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tiilikainen toivoo
valmisteilla olevalta turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta
selonteolta yli vaalikauden ulottuvaa “poliittista havainnointia, jossa
ei tuijoteta vain kansallisiin kysymyksiin, vaan tarkastellaan
turvallisuusympäristöä laajemmin”.
Tiilikaisen mielestä selonteossa pitää arvioida sitä, onko
eurooppalainen puolustusyhteistyö “siinä kuosissa”, että se kestää
Yhdysvaltojen sotilaallisten voimavarojen vetämisen Euroopasta.
Tiilikainen uskoo, että pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma,
jossa todetaan, ettei nykyinen hallitus valmistele
Nato-jäsenyyshakemusta, toteutetaan sellaisenaan.
– Selonteon on kuitenkin katsottava pidemmälle, yli vaalikauden,
Tiilikainen sanoo, ja haluaa sotilaallisen liittoutumisen käsittelyä
selonteossa.
Selonteon laatija myöntää, että lähtökohdat pitkän aikavälin
puolustuspoliittisen linjauksen kirjoittamiselle ovat poliittisesti
erittäin hankalat.
– Meillä on selonteossa neljä pääkohtaa: yleinen asevelvollisuus,
alueellinen puolustus, liittoutuminen ja resurssit. Näistä kolme
ensimmäistä on poliittisesti etukäteen lukittu, ja vain resurssien kokoa
eli armeijan suorituskykyä voidaan määritellä uudelleen. Kun samaan
aikaan tiedämme, että nykyisillä rahoilla saamme jatkossa vähemmän,
tilanne voi johtaa puolustuskyvyn vähenemiseen, selonteon laatija
pohtii.