Oppositiopuolueet ympäri Euroopan tukevat Afganistan- operaatioita, vaikka kansa haluaisi jo joukot kotiin.
Euroopan maat pysyvät tiukasti mukana Nato-johtoisessa Afganistan-operaatiossa, vaikka kansan mielipide on kääntynyt operaatiota vastaan.
Asiantuntijoiden mukaan joukkojensa pois vetämiseen valmistautuva Hollanti on jäämässä vastahankaiseksi poikkeukseksi. Hollannin hallitus kaatui viime viikolla, kun työväenpuolue ei suostunut sotilasliitto Naton pyyntöön pitää Hollannin joukkoja Afganistanissa vielä ensi vuoteen. Kuningatar Beatrix määräsi tiistaina maahan uudet vaalit, jotka on määrä pitää 9. kesäkuuta.
Muualla Euroopassa oppositio on pysynyt hiljaa. Afganistanista ei ole tehty poliittista lyömäasetta Irakin sodan tapaan.
Muun muassa Britannia, Espanja ja Italia ovat luvanneet Afganistaniin lisäjoukkoja. Saksan parlamentti hyväksyy perjantaina opposition tuella 850 lisäsotilaan lähettämisen Afganistaniin.
Kansalaisten tukea Afganistan-operaatiolla ei kuitenkaan ole.
Saksassa jopa neljä viidestä tammikuisen mielipidemittauksen vastaajasta vastusti joukkojen lisäämistä. Vastustusta lisäsi Saksan joukkojen tilaama viimevuotinen ohjusisku, jossa kuoli jopa 142 afgaanisiviiliä.
Silti suurin hallituspuolue sosiaalidemokraatit on arvostellut operaatiota pääasiassa yksityiskohdista eikä ole kyseenalaistanut sen jatkamista, sanoo tutkija Timo Behr Ulkopoliittisesta instituutista.
Britanniassa suuri yleisö on sitä mieltä, että britit ovat joutuneet Afganistanissa kovempaan paikkaan kuin monen muun maan sotilaat. Brittisotilaita on Afganistanissa kuollut jo enemmän kuin Falklandin tai Irakin sodissa.
Mielipidemittausten mukaan britit ajattelevat, ettei Afganistanissa kannata olla, koska siellä ei voi kuitenkaan voittaa. Silti Afganistanista ei ole Britanniassakaan tullut poliittista kysymystä.
“Oppositio ei ole missään vaiheessa kyseenalaistanut Afganistanissa olemista. Selvästikään heillä ei ole vaihtoehtoa”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toby Archer.
Tutkija Henning Riecke saksalaisesta ulkopolitiikan instituutista DGAP:sta sanoo, että pois lähteminen näyttäisi nykytilanteessa Afganistanin heitteillejätöltä eikä se ole humanitaarisista syistä mahdollista.
“Jos Nato epäonnistuu ja tilanne riistäytyy käsistä, montako vuosikymmentä Afganistanin pitää odottaa, kunnes joku tulee taas apuun?” Riecke kysyy.
Euroopan maat haluavat myös olla Yhdysvaltojen tukena ja pitää kiinni Naton uskottavuudesta.
Hollannin pääministeri Jan Peter Balkenende pahoittelikin heti hallituksensa hajoamisen jälkeen, mitä joukkojen kotiin tuleminen tekee Hollannin maineelle.
Yleensä Hollanti on tunnettu maana, joka tekee enemmänkin kuin oman osuutensa kansainvälisissä operaatioissa.
Olennaista Afganistan-operaation jatkamisessa on myös koko alueen vakaus. Riecke muistuttaa, että Afganistanissa ollaan osittain myös siksi, että ydinasevaltio Pakistanin ei haluta räjähtävän käsiin.
Yhdysvallat on kuitenkin joutunut tekemään kovasti töitä saadakseen kumppaninsa pysymään mukana.
Riecken mukaan Saksa on saanut helpotuksia alueellaan, ja Yhdysvallat on ottamassa suuremman roolin Saksan alueella.
“Näyttää siltä, että Yhdysvallat tekee suurimman osan likaisesta työstä”, Riecke sanoo.