Äärioikeisto murentaa presidentti Barack Obaman suosiota, eivätkä kannattajatkaan ole tyytyväisiä.
Koko maailma riemuitsi vajaat kaksi vuotta sitten, kun 47-vuotias Barack
Obama nousi Yhdysvaltain 44. presidentiksi ensimmäisenä mustana
amerikkalaisena. Obama oli suositumpi kuin yksikään Yhdysvaltain
presidentti John F. Kennedyn jälkeen.
Nyt Obaman sädekehä on himmentynyt. Presidentin kannatus on romahtanut
70 prosentin huipusta alle 45:een. Mielipidekyselyjen mukaan enemmistö
amerikkalaisista vaihtaisi Obaman tämän edeltäjään George W. Bushiin,
jos se olisi mahdollista.
Obama on ollut alusta alkaen äärikonservatiivien ykkösinhokki, mutta nyt
monet demokraatitkin ovat alkaneet vierastaa häntä. Kaksi vuotta sitten
kaikki demokraatit halusivat liittää nimensä tavalla tai toisella
Obamaan. Nyt presidentistä on tullut painolasti kongressin marraskuisten
välivaalien kampanjalle.
Kuinka tämä on mahdollista?
Obama nousi valtaan epäsuositun Bushin jälkeen innostavien puheidensa
ansiosta. Presidenttinä hän ei ole kuitenkaan ollut mikään
kansanvillitsijä.
”Vaalikampanjassaan Obama mobilisoi taakseen edistyksellisen liikkeen,
jonka keskeisinä voimina olivat toivo ja muutoksen tarve”, sanoo
akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
”Mutta presidenttinä hän on ollut etäinen. Hän on lainsäätäjä, joka vie hankkeitaan eteenpäin kongressissa.”
Obama on menettänyt suosiotaan talousongelmien ja sitkeän, lähes
kymmenen prosentin työttömyyden takia. Kansalaisten enemmistö ei luota
Obaman kykyihin talouspolitiikan johtajana.
Valkoinen talo selittää heikkoja suosiolukuja puoluekannatuksen
normaalilla vaihtelulla. Ensimmäisen kauden alkupuolisko on
presidentille aina hankala, varsinkin taloudellisen taantuman oloissa.
Bill Clinton hävisi välivaalit vuonna 1994 ja Ronald Reagan vuonna 1982.
Obama ylittää edelleen selvästi molempien tuolloiset suosioluvut.
Aaltola muistuttaa, että Obama on saanut varsin paljon aikaan vajaassa kahdessa vuodessa.
Hän on tehnyt lähes kaiken minkä lupasi, tai ainakin sen, mikä on ollut
mahdollista Yhdysvaltain kahtia jakautuneessa mielipideilmastossa, jossa
konservatiiviset republikaanit vastustavat liberaalin presidentin
kaikkia uudistuksia.
Laaja finanssimarkkinoiden reformi hyväksyttiin kesällä. Jo sitä ennen
Obama rakensi finanssikriisin tainnuttamiseksi satojen miljardien
dollareiden elvytyspaketin, jonka avulla luotiin 2–3 miljoonaa uutta
työpaikkaa. Hän pelasti tukiaisillaan myös Yhdysvaltain
autoteollisuuden.
Kaikkein kiistanalaisin Obaman hankkeista on ollut terveydenhuollon
uudistus, joka tuo sairausvakuutuksen piiriin yli 30 miljoonaa
amerikkalaista.
Republikaanien mukaan kysymys on eurooppalaisen holhousyhteiskunnan
tuputtamisesta amerikkalaisille. Yhdysvaltain kauppakamari kampanjoi
voimakkaasti uudistusta vastaan väittämällä, että se johtaa verojen
korotuksiin ja kasvaviin budjettivajeisiin. Nyt osa demokraateistakin on
ryhtynyt arvostelemaan hanketta samoilla perusteilla.
Teekutsut Obamaa vastaan
Pohjimmiltaan kysymys on samasta edistyksellisten ja vanhoillisten
arvojen yhteenotosta, joka leimasi vuoden 2008 presidentinvaaleja.
Yhdysvaltain poliittinen ilmapiiri on kuitenkin kärjistynyt sen jälkeen
dramaattisesti. Perinteinen oikeistopuolue republikaanit on ajautunut
äärioikealle – tai ainakin äärioikeistolaiset populistit ovat sen
äänekkäin ryhmä.
Republikaanien takavuosien vahva mies ja mahdollinen tuleva
presidenttiehdokas Newt Gingrich väittää, että Obama on sosialisti,
jonka toiminta tuhoaa yksityisen yritystoiminnan.
Niin sanotun teekutsuliikkeen radikaalit menevät vielä pitemmälle. He
epäilevät Obaman amerikkalaisuutta ja väittävät, että hän on väärentänyt
syntymätodistuksensa noustakseen presidentiksi.
Periamerikkalaisia arvoja korostava Tea Party Movement sai nimensä
Bostonissa 1700-luvulla brittihallintoa vastaan syntyneestä
protestiliikkeestä. Sen kannattajat eivät luota valtioon. He suhtautuvat
epäluuloisesti presidenttiin, kongressiin ja koko Washingtonin
valtaeliittiin.
Teekutsulaiset vaativat tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa. Kiihkeimpien
mielestä Yhdysvaltain keskuspankki ja veronkanto tulisi lakkauttaa.
Liikkeen nimi liittyy nimenomaan verotuksen vastustamiseen – ”Tea” tulee
sanoista Taxed Enough Already (”on jo verotettu tarpeeksi”).
Teekutsulaisten äänekäs protesti on saanut tilaa mediassa. Obama on
leimattu epäamerikkalaiseksi vasemmistoradikaaliksi, ja viesti on mennyt
läpi.
Elokuussa julkaistun kyselyn mukaan joka viides amerikkalainen luulee,
että Obama on muslimi. Vain joka kolmas tietää, että hän on kristitty.
”Obama edustaa äärikonservatiiveille kaikkea pelottavaa – häntä pidetään
liberaalina, sosialistina tai jopa muslimina”, Ulkopoliittisen
instituutin tutkija Mika Aaltola sanoo.
Teekutsuliike näytti voimansa elokuun lopussa Washingtonissa. Yli
200 000 ihmistä osallistui mielenosoitukseen, jossa arvosteltiin
voimakkaasti Obamaa ja hänen politiikkaansa.
Tilaisuuden pääpuhujina olivat liikkeen johtohahmot, Alaskan entinen
republikaanikuvernööri ja varapresidenttiehdokas Sarah Palin sekä
konservatiivisen Fox-uutiskanavan keskusteluohjelmien vetäjä Glenn Beck,
jonka puheissa on paljon uskonnollista hurmosta. Hän kritisoi
voimakkaasti myös Obaman uskonnollisia näkemyksiä.
Mielenosoitus nostatti myös vastakritiikkiä. Monia ärsytti, että
teekutsuliike yritti hyödyntää kansalaisoikeustaistelija Martin Luther
Kingin mainetta. Tapahtuma järjestettiin Lincolnin muistomerkillä, jossa
King unelmoi tasan 47 vuotta aikaisemmin mustien ja valkoisen
tasa-arvosta historiallisessa I have a dream -puheessaan.
Moskeijakiista New Yorkissa
Obamaa arvostellaan nykyisin lähes kaikesta. Häntä on kritisoitu
työhuoneensa sisustamisesta ja hidastelusta Meksikonlahden
öljykatastrofin hoidossa.
Mielipidemittausten mukaan 80 prosenttia demokraateista tukee edelleen
Obamaa. Mutta tuloksen voi kääntää myös toisinpäin – joka viides
demokraatti vastustaa presidenttiä. Jopa jotkut kongressiedustajat ovat
irtisanoutuneet Obaman politiikasta.
Arvostelijoiden mielestä Obama on elitisti, joka ei ymmärrä
perusamerikkalaisten arkipäivän huolia. Toisten mielestä hän ei ole
tehnyt riittävän selvää pesäeroa Bushin perintöön.
Vastoin lupauksiaan Obama ei ole saanut suljetuksi Guantanamon
pahamaineista vankileiriä. Uusi vihreään teknologiaan perustuva
ilmastopolitiikka tuntuu jääneen talouskriisin alle. Obama on ilmeisesti
tullut siihen tulokseen, ettei kattavaa ympäristö- ja
energialainsäädäntöä saa läpi tässä tilanteessa.
Obama on yrittänyt kääntää voimakkaasti ulkopolitiikan kurssia. Hän
julisti elokuun lopussa seitsemän vuotta kestäneen Irakin sodan
päättyneeksi, mutta siitäkään ei ole herunut kiitosta. Yhdysvaltain
taistelujoukot haettiin kotiin, mutta Irakiin jäi vielä 50 000
amerikkalaissotilasta neuvonanto- ja avustustehtäviin. Väkivalta jatkuu.
Monet ovat arvostelleet myös Obaman päätöstä lähettää lisää joukkoja Afganistaniin, jossa käydään nyt ”Obaman sotaa”.
Obama avasi viime viikolla uuden kierroksen Lähi-idän
rauhanneuvotteluissa, jotka eivät kiinnostaneet Bushia missään
vaiheessa. Yritystä pidetään kuitenkin täysin toivottomana. Osapuolten
näkemykset keskeisistä kiistakysymyksistä ovat kaukana toisistaan, eikä
Gazaa hallitseva radikaali Hamas-liike ole mukana neuvotteluissa.
Obama on puolustautunut muistuttamalla, että hän sai Bushilta
perinnökseen kaksi sotaa ja syvässä taantumassa olleen talouden. Silti
hän saa syyttää myös itseään. Hän on ottanut kantaa kiistanalaisiin
asioihin kuuntelematta avustajiensa mielipiteitä tai gallup-kyselyjen
tuloksia.
Hyvä esimerkki tästä on riita, joka koskee New Yorkin terrori-iskussa
tuhoutuneiden kaksoistornien lähistölle suunniteltua islamilaista
kulttuurikeskusta. Konservatiivit pitävät hanketta suoranaisena
pyhäinhäväistyksenä – he puhuvat moskeijasta, vaikka 13-kerroksiseen
Cordoba-taloon on tulossa myös kirjasto, 500-paikkainen auditorio,
teatteri, ravintola ja uimahalli.
Obama olisi voinut helposti jättää asian New Yorkin johdon murheeksi.
Hän päätti kuitenkin tukea hanketta uskonnonvapauden nimissä, vaikka 68
prosenttia amerikkalaisista vastustaa sitä.
Monet demokraatit pelkäävät, että Obama romuttaa puolueen kannatuksen
marraskuun kongressivaaleissa. Republikaanit johtavat erään
mielipidemittauksen mukaan jo kymmenellä prosenttiyksiköllä – ero on
suurempi kuin kertaakaan välivaalien alla toisen maailmansodan jälkeen.
Aaltolan mukaan vaalitulos riippuu lähiaikojen talouskehityksestä.
Tilanne suosii republikaaneja, sillä työttömyys ei näytä hellittävän
massiivisesta elvytyksestä huolimatta.
”Amerikkalaiset äänestävät lompakollaan. Oikeisto kritisoi
elvytyspaketin suuruutta – he pitävät sitä aivan liian suurena.
Liberaalit katsovat puolestaan, että se ei ollut tarpeeksi suuri.”
Republikaanit etsivät haastajaa
Republikaanit etsivät hyvää vauhtia Obamalle haastajaa vuoden 2012
presidentinvaaleihin. Ehdokkuutta havittelee Newt Gingrichin ja Sarah
Palinin lisäksi Indianan osavaltion kuvernööri Mitch Daniels, jota
pidetään puolueen nousevana tähtenä.
Mahdollisina ehdokkaina mainitaan myös Louisianan kuvernööri Bobby
Jindal, 39, sekä jo edellisellä esivaalikierroksella mukana olleet Mitt
Romney ja Mike Huckabee.
Aaltola arvelee, että tuleva ehdokas löytyy läheltä teekutsuliikettä.
”Liikkeen sisältä löytyy tuskin vakavasti otettavaa nimeä. Mutta
todennäköisesti ehdokkaan pitää sitoutua sen konservatiiviseen
ohjelmaan, ainakin esivaalivaiheessa.”