Äärioikeiston valta parlamentissa riippuu yhteistyöhaluista

Edustajat eivät aina pidä työskentelystä ulkomaalaisten kanssa

Euroopan
parlamenttiin pääsi tänä kesänä useita äärioikeistolaisia puolueita eri
maista. Monilla on parlamentissa useita edustajia. Äärioikeiston
vaikutusvalta riippuu siitä, miten hyvin se pystyy järjestäytymään.

Europarlamentin
poliittiset ryhmät saavat taloudellista tukea, ja niihin kuuluvat mepit
pääsevät vaikuttamaan myös parlamentin valiokunnissa. Siksi mille
tahansa puolueelle on etu, jos se pääsee osaksi ryhmää.

– Jos on ihan irrallaan, ei ole mitään vaikutusvaltaa, sanoo valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta.

Ilman kotia on jäänyt vaalien jälkeen noin 70 meppiä. Raunion mukaan se on kuitenkin ihan normaalia.

– Joskus ryhmät hahmottuvat vasta syyskuussa.

Entisessä parlamentissa ryhmien ulkopuolella työskenteli 28 meppiä.

Uusi
parlamentti aloittaa työnsä heinäkuun puolivälissä, jolloin valitaan
esimerkiksi parlamentin puhemiehistö. Elokuussa Brysselissä lomaillaan.

Äärioikeistolaisia
puolueita pääsi läpi muun muassa Britanniassa, Italiassa, Itävallassa,
Romaniassa, Unkarissa, Hollannissa ja Tanskassa.

Jotta poliittinen ryhmä voidaan muodostaa, siinä pitää olla 25 jäsentä ainakin seitsemästä eri jäsenmaasta.

Äärioikeistolla
oli viime parlamentissa oma ITS-ryhmä, mutta se hajosi syksyllä 2007,
kun sen italialaisten ja romanialaisten jäsenten välille syntyi iso
kiista romanialaisen romanin surmattua italialaisnaisen.


Äärioikeiston on ollut vaikea tehdä yhteistyötä europarlamentissa.
Persoonat ovat olleet isoja, ja jäsenet eivät välttämättä tykkää
ulkomaalaisista, joita toisten maiden äärioikeistolaiset väistämättä
ovat, sanoo tutkija Toby Archer Ulkopoliittisesta instituutista.

Äärioikeistoa yhdistää Euroopassa kansallismielisyys sekä varauksellisuus EU:ta ja maahanmuuttoa kohtaan.

Epäluulon kohteet vaihtuneet


Monet puolueet ovat syntyneet maassaan reaktiona johonkin tiettyyn
tilanteeseen. Esimerkiksi Jobbik-puolue Unkarissa ja äärioikeisto
Tshekissä ovat profiloituneet romanien vastustajina, Archer kertoo.

Joillakin puolueilla on juurensa uusfasistien tai -natsien kokoontumisissa. Tällaisia ovat esimerkiksi ranskalaisen Jean-Marie Le Penin johtama kansallinen rintama Front National ja brittiläinen kansallispuolue BNP.

Le Pen on saanut kyseenalaista mainetta holokaustin vähättelystä.

Toisaalta
monet ääripuolueet ovat ottaneet etäisyyttä antisemitismiin eli
juutalaisvihaan ja jopa luoneet yhteyksiä juutalaisyhteisöihin. Näin on
tehnyt esimerkiksi belgialainen Vlaams Belang, joka ajaa
hollanninkielisen Flanderin itsenäisyyttä ja sulkua maahanmuutolle.
Vlaams Belang vastustaa Euroopan ”islamilaistumista”.

– Maahanmuuttajavastaisuus on nykyisin monesti nimenomaan islamvastaisuutta, Archer sanoo.

Monesti
puolueet julistavat, etteivät ne ole rasistisia, mutta samalla
ilmaisevat, etteivät ne pidä esimerkiksi maahanmuuttajien kulttuurista
tai uskonnosta.

Euroskeptisyyttä valtapuolueissakin

Ääripuolueiden
viljelemää euroskeptisyyttä on osin virrannut myös jäsenvaltioiden
valtapuolueisiin, jotka alkavat jarrutella Euroopan yhdentymistä. Tapio
Raunion mukaan tällaisia puolueita ovat esimerkiksi Italian
pääministerin Silvio Berlusconin People of Freedom ja jopa Saksan kristillisdemokraatit.

Toby
Archer uskoo, että äärioikeiston kannatus Euroopassa on tulevaisuudessa
riippuvainen siitä, kuinka hyvin maiden hallitukset onnistuvat
hoitamaan esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan.

– Ikääntyvät maat tarvitsevat joka tapauksessa maahanmuuttajia veronmaksajina.