Tutkija: Minskin kokous edistää Venäjän PR:ää
Helsingin Sanomat
Jukka Huusko

Senior Research Fellow at the Institute Kristi Raik commented on the Minsk talks in Helsingin Sanomat on August 26th. According to her, the negotiations offer Russia the possibility to connect the Ukraine crisis to the same composition with Russia’s customs union project.
EU on kiinnostunut tulliliiton kokouksessa Ukrainan sodan lisäksi kaasutoimituksista.
Ukrainan konfliktista neuvotteleminen Venäjän johtaman tulliliiton konferenssissa on eräänlainen pr-voitto Venäjälle, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik.
“Neuvottelujen käyminen osana Tulliliiton konferenssia tarjoaa Venäjälle tilaisuuden esitellä tulliliittohanketta ja luoda asetelma, jossa tulliliitto, EU ja Ukraina ovat yhdessä neuvottelemassa. Tämä on se asetelma, jossa Venäjä mielellään näkee Ukrainan kriisin”, Raik sanoi tiistaina ennen neuvottelujen alkamista.
Koko Ukrainan konfliktin tapahtumavyyhti sai alkunsa viime vuonna, kun EU ja Ukraina valmistelivat lähentymissopimusta. Venäjän näkemyksen mukaan Ukrainan lähentyminen EU:hun oli isku sen visiolle laajenevasta tulliliitosta ja Euraasian unionista.
Neuvotteluihin Minskissä osallistuvat Ukrainan pääministerin Petro Porošenkon lisäksi EU:n ulkosuhteista vastaava Catherine Ashton, energiakomissaari Günther Oettinger ja kauppakomissaari Karel De Gucht.
Jo EU:n delegaatio Minskissä paljastaa sen, että EU hakee Ukrainan sodan ratkaisun lisäksi ratkaisua energiakysymyksiin.
Venäjä on kriisin johdosta katkaissut kaasun viennin Ukrainaan. Vaikka kaasu virtaa yhä Venäjältä Ukrainan kautta EU-maihin, myös kauttakulku on vaarassa, ellei kaasukiistaan löydetä ratkaisua.
“Talvi on tulossa ja on kiire saada aikaan ratkaisu. EU:lla ja Venäjällä on molemmilla tässä asiassa paljon menetettävää”, Raik sanoo.
Raikin mukaan EU:lle on tärkeää, ettei Venäjälle ja tulliliitolle anneta veto-oikeutta puuttua Ukrainan ja EU:n lähentymissopimuksen etenemiseen. EU ja Ukraina solmivat lähentymissopimuksen maaliskuussa heti Ukrainan vallankumouksen jälkeen.
“Jos on poliittista tahtoa, niin voitaisiin käydä keskusteluja siitä, miten EU:n assosiaatiosopimukset sopisivat mahdollisimman saumattomasti yhteen tulliliiton kanssa, niin että kaupankäynti kahden liiton välillä voisi toimia mahdollisimman hyvin.”
Venäjä muodosti tulliliiton Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa vuonna 2010. Tulliliitossa on kyse tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta jäsenmaiden kesken.
Liiton laajenemisen ja vahvistumisen tiellä on ollut kuitenkin jäsenvaltioiden erilaisia intressejä.
Kazakstan on liiton myötä tahtonut lisätä öljyn ja kaasun vientiä Venäjälle, kun taas Venäjä on halunnut jättää koko energiasektorin yhdentymisen ulkopuolelle. Valko-Venäjä taas on halunnut tulliliiton jäsenenä turvata halvan kaasun ja öljyn saannin Venäjältä.
“Venäjälle tulliliitto on ollut ennen kaikkea geopoliittinen projekti”, sanoo Raik.
Tulliliiton valuvikana voi pitää myös jäsenmaiden välistä epäsuhtaa. Venäjä on 143 miljoonan asukkaan jättiläinen, kun taas Kazakstanissa on 18 miljoonaa ja Valko-Venäjällä yhdeksän miljoonaa asukasta.