Tutkija tyrmää EU:n yhteisen puolustuksen
Iltalehti
Olli Waris

Senior Research Fellow at the Institute Charly Salonius-Pasternak commented in Iltalehti on May 14th on the question about Europe’s security situation that came up during the Estonian president Toomas Hendrik Ilves’s state visit.
Sauli Niinistö vaatii sen sijaan EU-maita ”täyttämään tehtävänsä”.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak ampuu alas ajatuksen EU-maiden yhteisestä puolustuksesta.
– Se, että EU:sta tehtäisiin Naton vaihtoehto, on täysin turha ajatus. Se tuodaan esiin Suomessa ja Ruotsissa, Salonius-Pasternak sanoo.
Salonius-Pasternak kysyy, miksi ihmeessä Nato-maiden kansalaiset ”edes leikkisivät ajatuksella” EU:n puolustuksesta.
EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu Natoon.
Asiasta muistutti tiistaina myös ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok), joka kirjoitti tiedotteessaan, että ”EU:lla ei ole resursseja muodostaa Naton kanssa kaksinkertaisia puolustusratkaisuja”.
 
Unionin ytimessä
EU:n yhteinen puolustus nousi esille Suomen presidentin Sauli Niinistön ja Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen tiedotustilaisuudessa eilen.
– Voiko EU täyttää tehtävänsä, rauhan säilyttämisen, vain Naton avulla, vai onko niin, että EU:n ja EU:n jäsenmaiden pitäisi tehdä parhaansa rauhan säilyttääkseen, Niinistö kyseli.
Niinistö sanoi Suomen tukevan EU:n yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan tehostamista.
– Kohtaamme uudelleen erittäin tärkeän EU:n peruskiven, ja nyt se linkittyy pitkälti puolustukseen, Niinistö lausui.
Solidaarisuusöljyä?
Salonius-Pasternakin mukaan käsitteitä sekoitetaan Suomessa tahattomasti tai tahallaan.
– Voisiko EU:lla olla yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Siihen pyritään. Yhteinen puolustuspolitiikka on eri asia: se voi olla kriisinhallintaa tai teknistä yhteistyötä, mutta kaikki muu haikailu on vain suomalaista sisäpolitiikkaa.
Viron presidentti teki tiistaina selväksi oman mielipiteensä EU:n turvatakuiden painavuudesta.
– Natolla on artikla viisi, EU:lla on solidaarisuuslauseke, jonka voi luultavasti täyttää lähettämällä 10 000 tynnyriä oliiviöljyä, Ilves arveli.
Artikla viiden mukaan aseellinen hyökkäys jotakin Naton jäsenvaltiota vastaan katsottaisiin hyökkäykseksi kaikkia jäsenvaltioita vastaan.
”Suomessa ja Ruotsissa ei ole turvallisuustyhjiötä”
– Suomessa tai Ruotsissa ei ole (turvallisuus)tyhjiötä. Itse asiassa asiat ovat menossa täysin toiseen suuntaan: Ruotsi on kasvattamassa puolustusbudjettiaan ja Suomi on kohtaamassa saman keskustelun, presidentti Sauli Niinistö sanoi eilen.
Tyhjiöteeman nosti esille tiistaina ilmestyneessä Svenska Dagbladetin artikkelissa Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves, joka sanoi, että ”monien demokraattisten maiden intressissä on, että turvallisuusaukko, mikä meillä nyt on, tukitaan jälleen”.
Vähemmän mairittelevalla turvallisuusaukko-käsitteellä viitattiin Tallinnassa huhtikuun lopussa järjestetyssä Lennart Meri -konferenssissa Ruotsiin, jota Venäjä nöyryytti pommikoneharjoituksellaan vuosi sitten pitkänäperjantaina.
Ilves totesi ruotsalaislehden haastattelussa Natoon viitaten, että Itämeren alueen turvallisuustilanne muuttuu, ”kun Ruotsi ja Suomi ovat osa allianssia”.
Sekä Ilves että Viron pääministeri Taavi Rõivas ovat lobbaushenkisistä puheistaan huolimatta korostaneet, että on Suomen asia päättää, aikooko se hakea Nato-jäsenyyttä.