Institute Visiting Researcher Johanna Jacobsson commented on Russia’s WTO membership in an interview by the daily Helsingin Sanomat on 26 August.
Link to the article (in Finnish)
Venäjä on ollut vuoden Maailman kauppajärjestön jäsen, mutta kaupan avautuminen ei näy kuluttajahinnoissa. Raakapuunvienti on helpottunut, mutta samalla Venäjä riitelee naapureiden kanssa tuontikäytännöistä.
Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestö WTO:hon elokuussa 2012. Heti syyskuun alusta se otti käyttöön kierrätysmaksun uusille tuontiautoille. Maksu on täsmälleen sama kuin WTO-neuvotteluissa poistettu tuontitulli.
Nyt kiista uhkaa päätyä WTO:n riitojenkäsittelymenettelyyn, sillä EU, Yhdysvallat ja Japani pitävät maksua kauppasopimuksen vastaisena.
Pari viikkoa sitten Venäjän tulli aloitti kaikkien Ukrainasta tuotavien tavaroiden yksityiskohtaiset tarkastukset. Väliaikaisten tarkastusten avulla Venäjä painosti Ukrainaa hylkäämään EU:n kanssa solmittavan assosiaatiosopimuksen, joka on määrä allekirjoittaa marraskuussa.
Tarkastukset olivat WTO:n periaatteiden vastaista, sillä tullauskäytäntöjen muuttumisesta on ilmoitettava etukäteen.
Elokuun puolivälissä Venäjän tulli ilmoitti keskeyttävänsä ulkomaankuljetuksia helpottaneen TIR-menettelyn. Tämäkin päätös on vastoin WTO:n pelisääntöjä.
Torstaina Venäjälle tuli täyteen vuosi WTO:n jäsenenä. Ulkomaankauppa vaikuttaa yhä olevan täynnä esteitä. Venäläiskuluttajatkaan eivät ole vielä hyötyneet kilpailun avautumisesta.
Selvin vaikutus WTO-jäsenyydellä on ollut sianlihan tukkuhintoihin, mutta halpeneminen ei ole välittynyt kaupan hyllyille asti. Makkara maksaa yhä saman verran kuin ennen jäsenyyttä.
Kiinan liityttyä WTO:hon 2001 sen talous ampaisi selvään kasvuun. Venäjällä ulkomaankauppa hiljeni vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Siihen tosin vaikuttivat myös globaali taloustaantuma ja Venäjän sopimat pitkät siirtymäajat. Tuonnin kasvukin hyytyy viiteen prosenttiin vuoteen 2015 asti, Suomen pankki ennustaa.
19 vuotta jäsenyysneuvotteluja ja tässäkö tulos? Onko vuosi ollut pelkkää epäonnistumista?
Suomen pankin vanhemman ekonomistin Seija Lainelan mukaan ei. “Venäjä on alkanut toimia myös kaupan pelisääntöjen mukaan. Esimerkiksi raakapuun vienti on helpottunut.”
Venäjä toimii WTO:ssa samalla tavalla kuin muissakin kansainvälisissä järjestöissä. Se ei liity kerhoihin noudattaakseen muiden sääntöjä vaan muokatakseen sääntöjä itselleen sopiviksi.
Venäjän WTO-neuvotteluja vetäneen Maksim Medvedkovin mukaan vaikeinta Venäjälle on WTO-vuonna ollut “psykologinen sopeutuminen”. Venäjä koki kaupan vapautumisen uhkana kotimaiselle tuotannolle. Pelättiin, ettei pystytä kilpailemaan laadulla ja hinnoilla.
Juuri tästä syystä kotimaan autoteollisuutta suojellaan tuontiautojen kierrätysmaksulla. Medvedkovin mukaan Venäjän on nyt käännettävä asenteet hyökkäyspuolustuksesta yhteistyöksi.
“Tilanne on muuttunut. Meidän pitää toimia velvoitetulla tavalla – mutta voimme vaatia samaa sääntöjen noudattamista myös kumppaneiltamme”, hän sanoi torstaina valtiollisessa Rossijskaja Gazeta -lehdessä.
Mikäli Venäjä haluaa modernisoida talouttaan, WTO tarjoaa tehokkaimman väylän maailmankauppaan, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Johanna Jacobsson.
Kauppajärjestön sisäinen riitaisuus on lisännyt kahdenvälisiä kauppasopimuksia, mutta Venäjän on ollut vaikea löytää samanhenkisiä maita sopimuskumppaneiksi.
Venäjän vastaus on ollut myötämielisten maiden, Kazakstanin ja Valko-Venäjän, kanssa solmittu tulliliitto. Venäjä tarvitsee kipeästi Ukrainaa, jotta liitosta tulisi taloudellisesti merkittävä.
Ukraina on kuitenkin valitsemassa EU:n, sillä maan liike-elämä näkee kasvumahdollisuudet Euroopassa. Venäjän vaikuttamisareenaksi jää WTO. Jäsenyyden hyöty mitataan tulevaisuudessa.