Venäjä varautuu konflikteihin
Ruotuväki 8/2013
Olli Tuominen

Institute Researcher Katri Pynnöniemi commented on the reform of the Russian military in an interview by the journal Ruotuväki.

Link to the article in Ruotuväki, page 6

 

Varusmiesten koulutukseen ja varustukseen panostetaan.
Putinin paluu valtaan ei tuo suuria muutoksia reformiin.

Venäjän puolustusvoimissa on ollut jo viisi vuotta käynnissä laaja uudistus. Sen tavoitteena on modernisoida osin ajastaan jälkeen jäänyt armeija kylmän sodan aikaisesta massamobilisoidusta joukosta kohti pienempiä, ketterämpiä ja liikkuvampia joukkoja.

Muutosten avulla halutaan parantaa valmiutta reagoida paikallisiin konflikteihin suursodan sijaan. Uudistuksilla ja varuskuntien määrän radikaalilla vähentämisellä varaudutaan myös siihen, että jatkossa armeijan miesvahvuus on aiemmin tavoitteena olleen miljoonan sijaan 600 000 ja 700 000 välillä.

Georgian sota vauhditti
Reformin suunnittelu aloitettiin jo vuoden 2006 tienoilla, mutta se julkistettiin vasta lokakuussa 2008 elokuun alussa käydyn Georgian sodan jälkeen.
– Sota antoi kimmokkeen nopeuttaa uudistusta, arvioi Venäjän puolustusreformia tutkinut Katri Pynnöniemi Ulkopoliittisesta instituutista. Hän korostaa, että kyseessä on ennen kaikkea presidentti Putinin reformi, vaikka uudistukset lähtivätkin liikkeelle Dmitri Medvedevin presidenttikaudella.

Reformin myötä hallinnossa on tehty osin samanlaisia muutoksia kuin Suomen puolustusvoimissa eli esimerkiksi vähennetty sotilasläänien määrän kautta byrokratiaa ja ulkoistettu armeijan aiemmin itse tuottamia palveluita.

Korruptio ja koulutus kuntoon
Merkittävä osa kokonaisuudistusta on vuonna 2008 perustettu Oboronservis-konserni, jolle on yksityistetty useita aiemmin puolustusvoimien hoitamia tehtäviä. Konserni koostuu 200–300 puolustusvoimille tukipalveluja tarjoavasta yrityksestä, jotka myyvät esimerkiksi siivous- ja cateringpalveluita tai vastaavat puolustusvoimien kiinteistöomaisuuden myynnistä.

Suomessakin on toteutettu vastaavanlaista puolustusvoimien osien yhtiöittämistä esimerkiksi ruokahuollossa, joka siirrettiin Leijona Catering-yhtiöön vuoden 2012 alussa. Venäjällä yhtiöittäminen ei ole kaikilta osin sujunut yhtä hyvin kuin Suomessa, sillä tällä hetkellä Oboronservis on keskellä korruptioskandaalia armeijan kiinteistöomaisuuden myyntiin liittyvien väärinkäytösepäilyjen takia.

Oboronservisin ympärillä olevasta korruptiotutkinnasta huolimatta yksi uudistuksen päätavoitteista on armeijan sisäisen korruption kitkeminen. Korruptiota on yritetty kitkeä esimerkiksi jakamalla finanssivaltaa uudelleen puolustusministeriön sisällä. Tuloksista on kuitenkin vaikea saada varmuutta.

Suuri painoarvo on annettu varusmiesten koulutuksen tehostamiselle ja taistelijan varustuksen uusimiselle. Asepalveluksen tehostaminen onkin tärkeää sen lyhennyttyä vuoteen.
– Aikaisemmin käytäntö on ollut se, että päällystö on voinut hyödyntää varusmiehiä omiin projekteihinsa, Pynnöniemi valottaa.

Luvassa on vain vähän muutoksia
Pynnöniemi ei näe Putinin paluulla valtaan suoria vaikutuksia reformin etenemiseen, mutta huomauttaa ilmapiirin muuttuneen Putinin paluun myötä. Erityisesti Pynnöniemi nostaa esille puolustusteollisuudesta vastaavan varapääministeri Rogozinin nationalistiset lausunnot, joilla on luotu vastakkainasettelua lännen ja Venäjän välille.

Suomen kannalta Venäjän asevoimien reformi on pohjimmiltaan positiivinen asia, Pynnöniemi arvioi. Erityisen hyvänä Pynnöniemi pitää reformin mukanaan tuomaa yritystä karsia korruptiota. Sen sijaan lännenvastaista ja vastakkainasettelua luovaa retoriikkaa Pynnöniemi pitää huolestuttavana.

Yksi monivuotisen ja kalliin uudistushankkeen keskeisiä muuttujia on, pysyykö öljyn hinta riittävän korkealla. Valtaosa Venäjän valtion tuloista tulee raakaöljyn myynnistä ja näin ollen öljyn hinnan vaihtelulla on suora vaikutus valtion budjettiin.
– Jo nyt on jouduttu leikkaamaan myös [500 miljardin euron] asevarusteluohjelmasta. Ei ole lainkaan kirkossa kuulutettua, että ohjelma toteutuu suunnitellussa mitassaan, Pynnöniemi muistuttaa.