Vallan hienosäätöä Venäjällä
Pohjalainen
Hanna Leppänen

Suomalaistutkijat eivät odota dramaattisia tai radikaaleja muutoksia.

Venäläisten tyytymättömyys maan taloudelliseen ja poliittiseen
tilanteeseen on pannut presidentti Dmitri Medvedevin ja pääministeri
Vladimir Putinin pohtimaan poliittisen järjestelmän hienosäätöä.

-Venäjän johto tiedostaa, että maan on valmistauduttava muutoksiin.
Ilman merkittävää panostusta Venäjän infrastruktuuri rapautuu,
väestömäärä jatkaa laskuaan ja öljyvarat ehtyvät nopeasti, toteavat
Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Sinikukka Saari ja Katri Pynnöniemi tuoreessa selvityksessään Medvedevin versio vallan vertikaalista.

Tutkijat huomauttavat, ettei lännen silti tulisi odottaa dramaattisia ja radikaaleja muutoksia Venäjällä.

Saari ja Pynnöniemi muistuttavat, että talous on Venäjän johdon
esityslistalla ensimmäisenä, poliittisen järjestelmän hallittu
uudistaminen tulee vasta talousuudistusten jälkeen.

-Meidän täytyy kehittää omaa poliittista järjestelmäämme, mutta meidän
täytyy toimia äärimmäisen varovaisesti. Emme voi sallia Venäjän
poliittisen kulttuurin seuraavan Ukrainan esimerkkiä, totesi
pääministeri Putin tammikuun lopulla harvinaisessa Kremlin johdon ja
puoluejohtajien tapaamisessa.

Kritiikki ärsyttää

Venäjällä ei ole koettu laajoja protesteja hallitusta vastaan, mutta
presidentti Medvedevin ja pääministeri Putinin reaktiot pieniinkin
mielenilmauksiin osoittavat heidän seuraavan tilannetta tarkoin.

Suurimmissa kaupungeissa on viime kesästä lähtien järjestetty Strategia
31 -liikkeen mielenosoituksia aina 31:nteen päivään päättyvän kuukauden
lopuksi. Mielenosoittajia on ollut sadoista muutamiin tuhansiin.

Tapahtumapäivää merkittävämpi on liikkeen nimeen sisältyvä viittaus
Venäjän perustuslain 31:nnen pykälän lupaamaan vapaaseen
kokoontumisoikeuteen, joka on jäänyt käytännössä kuolleeksi kirjaimeksi.

Runsas viikko sitten Kaliningradissa oli liikkeellä 12 000 ihmistä
osoittamassa mieltään Putinin hallintoa vastaan. Kaliningradilaisilla
on muita venäläisiä paremmat mahdollisuudet verrata taloudellista
tilannettaan ja poliittisia oikeuksiaan EU-naapureiden oloihin.

Erityisen suurta kiukkua Venäjän ylimmässä johdossa ja hallitsevan
Yhteinen Venäjä -puolueen riveissä on aiheuttanut liittoneuvoston
puheenjohtaja, pientä Oikeudenmukainen Venäjä -puoluetta johtava Sergei
Mironov arvostelemalla Putinin toimia talouskriisin hoidossa. Mironov
tosin lievensi kritiikkiään huomauttamalla tukevansa Putinin
ulkopolitikkaa ja jopa suurta osaa sisäpoliittisestakin linjasta.

Alueilla muutoksia

Vallanpitäjien vastauksia poliittisen tilanteen vakauttamiseen on ollut
muun muassa uuden hallintotavan ulottaminen levottomaan
Pohjois-Kaukasiaan ja pitkään vallassa olleiden aluejohtajien
vaihtaminen tuoreempiin voimiin.

Tatarstanin 73-vuotias presidentti Mintimer Shaimijev ilmoitti
tammikuussa, ettei asetu enää ehdolle maaliskuun vaaleissa. Samanlaista
ilmoitusta odotetaan myös Moskovan kaupunginjohtajalta Juri
Luzhkovilta, 73.

Henkilövaihdoksilla ei välttämättä ole demokratiaa lisäävää vaikutusta,
sillä vanhat ja vahvat aluejohtajat ovat kyenneet sanelemaan yhteistyön
ehdot keskusvallalle. Nyt tarkoituksena lienee nimittää Kremlille
kuuliaisempia johtajia.

Presidentti Dmitri Medvedev on korostanut uudistusten tarvetta
Venäjällä pääministeri Putinia pontevammin ja nyt myös Medvedeviä
lähellä oleva tutkimuslaitos on vaatinut laajoja muutoksia. Samalla
epäilyt Medvedevin ja Putinin välisistä näkemyseroista ovat taas
vahvistuneet.

Uuteen Pohjois-Kaukasian federaatiopiiriin kuuluu kuusi kaukasialaista
aluetta ja lisäksi venäläinen Stavropol, jonne myös federaatiopiiriä
johtava Aleksandr Hloponin asettuu.