Venäjä julkaisi listan alueista, joilla tonttien myyminen ulkomaalaisille on kielletty.
Oman maan rajojen turvaaminen ei todennäköisesti ole suurin syy Venäjän halulle kieltää ulkomainen maanomistus raja-alueillaan.
Venäjän presidentinkanslia julkaisi tiistaina listan alueista, joilla
ulkomaalaiset eivät saa omistaa maata. Listalla ovat kaikki
raja-alueet, myös Suomen vastainen raja Murmanskista Suomenlahdelle.
Kyseessä oleva maalaki on astunut voimaan jo 2001, mutta tuolloin
laissa ei tarkennettu, mitä alueita laki tarkalleen ottaen koskee.
Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-tutkimusohjelman johtaja Arkady Moshes pitää selvänä, ettei päätöksen taustalla ole suomalaisten tekemät tonttikaupat raja-Karjalassa.
– Venäjä on iso maa, jolla on monia naapureita. Arvioisin, että tässä
on kyse taloudellisista syistä, jotka ylittävät kaikki kahdenväliset
suhteet naapureihin, Moshes sanoo.
Suomessa on ihmetelty sitä, miksi raja-alueille tarkoitettu
maanomistuskielto ulottuu paikoin jopa 200 kilometriä sisämaahan.
Suomessa suljettu rajavyöhyke on leveimmillään kolme kilometriä rajasta.
– On loogista olettaa, että maassa, joka on maailman
korruptiovertailuissa sijalla 154, tämä liittyy erityisiin
taloudellisiin intresseihin.
Moshesin mielestä kyseessä ovat todennäköisesti vaikutusvaltaiset
painostajat, jotka kansallisen turvallisuuden varjolla puolustavat omia
taloudellisia etujaan. Hän ei kuitenkaan lähde arvioimaan, ketä tahot
ovat.
Laintulkinta on mysteeri
Myyntikieltoon julistetuissa alueissa on myös selittämättömiä
poikkeuksia. Suomen raja-alueilla kieltolistan ulkopuolelle ovat
jääneet esimerkiksi Terijoki, Käkisalmi ja Pitkäranta. Kreml ei ole
perustellut poikkeuksia mitenkään.
Idänkaupan kokenut konsultti, tamperelainen lakiasiantuntija Leena
Lehtinen arvioi, että oikeuskäytäntö ja viranomaisten laintulkinta
näyttävät, miten omistusrajoituksia käytännössä sovelletaan Venäjällä.
Hän pitää todennäköisenä, että listatuilta raja-alueilta tontteja
hankkineet suomalaiset menettävät maansa. Tontti joko palautuu
edelliselle omistajalle tai se pakkohuutokaupataan. Molemmissa
tapauksissa tontista kuuluisi saada käypä hinta.
– Se on tietysti monimutkainen prosessi. Ei ole taattua, että suomalaiset saavat rahansa takaisin, Lehtinen sanoo.
Ulkomaalaiset voivat edelleen vuokrata maata ja omistaa taloja vuokratuilla tonteilla Venäjällä.
Suomi pyysi selvitystä
Suomi on pyytänyt Venäjältä selvitystä siitä, mitä heidän kieltonsa myydä maata ulkomaalaisille raja-alueilla merkitsee.
Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) kertoi eduskunnan kyselytunnilla illansuussa, että nootti asiasta lähti torstaina Venäjän ulkoministeriölle.
Stubbin mukaan Suomi on pyytänyt Venäjää täsmentämään, mitä
myyntikielto merkitsee suomalaisille, jotka tällä hetkellä omistavat
maata rajavyöhykkeellä tai hiukan sen ulkopuolella. Venäjältä kysytään
myös, mitä myyntikielto merkitsee kaupoille tulevaisuudessa.
Stubb oli saanut tiedon asiasta tiedotusvälineiltä. –
Vastavuoroisuuteen kuuluu, että jos täältä voidaan ostaa tontteja, niin
niitä pitää voida ostaa myös toiselta puolelta, sanoi Stubb.
Fakta
Venäjän maalaki
Venäjän nykyinen maalaki astui voimaan 2001 ja se kielsi ulkomaalaisten maakaupat raja-alueilla.
Presidentinkanslia on nyt täsmentänyt, mitä hallinnollisia alueita kielto koskee. Terijoki, Käkisalmi ja Pitkäranta jäävät kiellon ulkopuolelle.
Karjalan liitto on arvioi, että Venäjän raja-alueilla maakauppoja tehneitä suomalaisia on enintään muutamia kymmeniä.