Valikoivaa vapautta
Keskisuomalainen
Hanna Leppänen

Kiinan Guangzhou (Kanton) isännöi
parhaillaan kaksi viikkoa kestäviä Aasian kisoja. Kisakylään on
rakennettu suuri hengellinen keskus, missä osanottajat voivat harjoittaa
omaa uskoaan.

Keskuksessa on erikseen tilat islamilaisille, buddhalaisille,
taolaisille, katolisille, protestanteille ja hinduille sekä yhteinen
huone kaikkien muiden uskontojen edustajille.

Kisoihin osallistuu lähes 14 000 urheilijaa 45 maasta. Heitä palvelemaan
on palkattu 24 pappia ja 46 muuta uskontokuntien edustajaa. Isäntämaa
lupaa, että Guangzhoun 28 kirkkoa ja temppeliä ovat myös avoinna
kisaväelle.

Kiinalaiset tiedotusvälineet ovat esitelleet laajasti hengellistä
keskusta ja samaan aikaan on kerrottu myös muun uskonnollisen toiminnan
kukoistuksesta Kiinassa.

Kristinusko kasvaa

New York Times käsitteli viikko sitten taolaisuuden nousua ja Kiinan viranomaisten myötämielistä suhtautumista ilmiöön.

Kirjoittaja tosin huomautti, että kommunistinen puolue odottaa saavansa
taloudellisen tukensa vastineeksi osansa taolaistemppelien
matkailutuloista.

Brittiläinen BBC puolestaan
totesi jo loppukesästä, että kristinusko kasvaa Kiinan valtion ja
puolueen asettamissa rajoissa ennennäkemättömällä vauhdilla.

Puolueen uskontopolitiikasta vastaava virkailija Wang Zuo An selitti
tuolloin BBC:lle, ettei näe ristiriitaa puolueen omaksuman ateismin ja
hengellisen toiminnan tukemisen välillä.

Suomen Lähetysseuran aluekoordinaattori Heikki Hilvo sanoo itse kokeneensa Kiinassa ilmapiirin vapaana ja suvaitsevana.

Hän kertoo, että kirkoissa käy paljon väkeä, seminaarit toimivat, uusia
toimitiloja rakennetaan ja seurakunnilla on omia sosiaalisia projekteja.

– En väitä, etteikö vaikeuksia ole, mutta pääpiirteissään toiminta on
entistä vapaampaa ja kirkko kasvaa, kirjoittaa Hilvo
sähköpostiviestissään Kiinasta.

Kiinan protestanttien kattojärjestö on vuonna 1985 perustettu Kiinan
kristillinen neuvosto. Se edustaa niin sanottua virallista eli
rekisteröityä kirkkoa. Lähetysseura toimii neuvoston kanssa
yhteistyössä.

Kotikirkot ahtaalla

Kiinan keskushallituksen suhtautuminen rekisteröimättömiin
uskontokuntiin, kuten niin sanottuihin kotikirkkoihin, on ollut nihkeää.

Guangzhoussa viranomaiset kielsivät kotikirkkojen jäseniltä kokoontumiset Aasian kisojen aikana turvallisuussyihin vedoten.

Lokakuussa viranomaiset estivät 200:n kotikirkkoja edustaneen
kiinalaisen matkan amerikkalaisen saarnaajan Billy Grahamin aloitteesta
perustettuun Lausanne-kongressiin, joka järjestettiin tänä vuonna
Kapkaupungissa.

Kiinan johto vieroksuu Yhdysvalloilta voimakasta tukea saavia
kotikirkkoja, jotka toimivat puolisalaa ja kokoontuvat nimensä
mukaisesti jäsenten kodeissa.

Viranomaisten mukaan Yhdysvallat lähettää kiinalaisia käännyttämään
lähetystyöntekijöitä, jotka tulevat maahan englanninopettajina.

Viranomaisten epäluulo ja jopa vaino ovat jatkuneet myös islamilaisia
uiguureita, Tiibetin buddhalaisia eli lamalaisia ja Falun Gongin jäseniä
kohtaan.

Falun Gongin mukaan yli 3 000 sen jäsentä on kuollut 10 viime vuoden aikana vankilassa tai pahoinpitelyn uhreina.


Lähteitä: xinhuanet.com, bbc.co.uk, getreligion.org, nytimes.com, evl.fi.

Uskontokuntia tarkkaillaan politisoitumisen pelossa

– Kiinan keskushallitus tietää, että kiinalaiset elävät moraalityhjiössä, kun kukaan ei enää usko kommunistiseen ideologiaan.

– Uskonto voisi täyttää tyhjiön, mutta kirkkojen toimintaa ei voi
puolueen näkökulmasta täysin vapauttaa, koska vaarana pidetään toiminnan
politisoitumista, sanoo Kiinan politiikkaan perehtynyt ohjelmajohtaja Matti Nojonen Ulkopoliittisesta instituutista.

Hän kertoo, että Kiinassa haetaan uutta kansallista identiteettiä ja
puhutaan harmoniasta niin yhteiskunnassa kuin kansainvälisissä
suhteissakin.

Keskustelua käydään hyvin laajasti: internetissä, akateemisissa piireissä ja poliitikkojen kesken.

Nojosen mukaan konfutselaisuus on saanut etsinnän tuloksena uutta painoa ja näkyy muun muassa koulujen opetusohjelmassa.

Rikas perinne

Kiinan oma uskonnollinen perinne on hyvin rikas. Kiinalaiset ovat Matti
Nojosen mukaan äärimmäisen suvaitsevia ja pragmaattisia suhteessa
uskontoon.

Kommunistipuolue nojaa ateismiin, mutta maan perustuslaki takaa
kansalaisille uskonvapauden. Se ei kuitenkaan estä puoluetta
suhtautumasta tiettyihin uskontokuntiin epäluuloisesti.

Keskushallituksen silmätikkuina ovat olleet islaminuskoa harjoittava
uiguurivähemmistö ja Tiibetin lamalaiset, joita Peking syyttää
separatistisista pyrkimyksistä.

– Falun Gongin jäsenet saivat ensin pitkään toimia rauhassa, mutta
vuonna 1999 järjestetyn suuren mielenosoituksen jälkeen otteet sitä
vastaan kovenivat, ohjelmajohtaja Nojonen muistuttaa.

Kotikirkot taas ovat laittomia, sillä ne eivät ole lain mukaisesti rekisteröityneet, vaan toimivat käytännössä maan alla.

Kiinan ja katolisen kirkon ongelmat johtuvat puolestaan siitä, että
Peking ei hyväksy paavin oikeutta nimittää piispat, vaan haluaisi pitää
nimitysoikeuden omissa käsissään.

Kiinan oma uskonnollinen perinne on hyvin rikas.

Kiina : Uskontokunnat

  • Virallisesti ateistinen valtio, joka sallii kansalaistensa harjoittaa haluamaansa uskontoa.
  • Viisi suurinta uskontoa: buddhalaisuus, konfutselaisuus, taolaisuus, katolinen ja protestanttinen kirkko.
  • Suomen Lähetysseura toimii yhteistyössä Kiinan kristillisen
    neuvoston kanssa, joka edustaa ns. virallista eli rekisteröityä kirkkoa.
  • Amerikkalaisen Pew-tutkimuskeskuksen mukaan 20 miljoonaa
    kiinalaista protestanttia ja runsaat 5 miljoonaa katolilaista osallistuu
    rekisteröityjen kirkkojen toimintaan.
  • Pew arvioi, että 50–70 miljoonaa kristittyä harjoittaa uskontoa epävirallisissa kotikirkoissa.
  • Kommunistiseen puolueeseen kuuluu noin 60 miljoonaa jäsentä.
  • Puolueen silmätikuiksi ovat joutuneet etenkin Tiibetin lamalaiset, uiguurimuslimit ja Falun Gongin jäsenet.