Senior Research Fellow at the Institute Teemu Sinkkonen commented on May 14th in Aamulehti on the Boko Haram school kidnapping and using social media as a tool for terrorism.
Kidnappaus tuo julkisuutta paremmin kuin pommi-isku.
Sosiaalisen median kautta terroristi saa viestinsä perille suoremmin valtiollisten toimijoiden harmiksi.
Youtube ja muu sosiaalinen media ovat mullistaneet sen miten terroristijärjestöt pyrkivät saamaan viestinsä perille. Pommien räjäyttelyn sijaan voikin olla tehokkaampaa iskeä johonkin pehmeään kohteeseen ja kertoa siitä omien videoiden välityksellä.
Viimeksi tämä nähtiin kun nigerialainen Boko Haram -terroristijärjestö kidnappasi 276 koulutyttöä ja julkisti heitä koskevia videoita.
– Terroristit voivat sosiaalisen median kautta saada viestinsä perille suoremmin ilman, että välissä on perinteistä mediaa, joka suodattaisi viestin median oman logiikan mukaisesti, sanoo vanhempi tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Boko Haram sai kidnappauksilla haluamaansa julkisuutta kohdistamalla tekonsa lapsiin. Kyseessä on melko harvinainen tapa hankkia huomiota, Sinkkonen muistaa aiempana tapauksena tshetsheeniterroristien tekemän Beslanin koulukaappauksen vuodelta 2004.
– Tavoitteena on herättää mahdollisimman voimakkaita tunteita iskemällä heikoimpaan ja viattomimpaan kohteeseen yhteiskunnassa.
Aikuisia miehiä kidnappaamalla ei vastaavaa maailmanlaajuista huomiota olisi saatu.
Kidnappauksia tekemällä saadaan helposti julkisuutta, mikä voi olla tekijän keskeinen tavoite. Jos tavoitteena on saada rahaa, huomiolla ei välttämättä ole merkitystä.
Toisaalta valtamediaakin tarvitaan yhä: se seuraa sosiaalista mediaa tarkasti, ja sieltä terroristijärjestöjen viestit tulevat poimituksi laajempaan levitykseen.
– Suuri yleisö ei välttämättä itse löydä heidän viestejään suoraan sosiaalisesta mediasta, sanoo informaatiosodankäynnin asiantuntija, professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Siinä vaiheessa kun sosiaalisen median sisällöstä tulee valtamedian sisältöä, on valtiollisten toimijoiden otettava niihin kantaa.
– Terroristijärjestöt tulevat tätä kautta kuulluiksi ja ne on pakko kohdata.
Aikaisemmin valtiot eivät suostuneet neuvottelemaan terroristien kanssa. Heidät pidettiin valtiotasoisten sääntöjen ulkopuolella. Nyt se ei ole mahdollista, sillä median kautta heistä tehdään virallisia toimijoita, sanoo Huhtinen.
Boko Haram iski koulutytöt kidnappaamalla sivistyneen maailman ahdistuksiin ja pelkoihin.
Kun tapaus monistetaan sosiaalisen median kautta ja se nousee sieltä valtamediaan, tulee suuren yleisön kautta valtiollisille toimijoille paine tehdä jotain asialle.
– Boko Haram pääsi hyvin kustannustehokkaasti vaikuttamaan psykologisesti länsimaisen ihmisen moraalikäsityksiin, Huhtinen sanoo.
Terroristijärjestöt pyrkivät etsimään valtiollisten toimijoiden heikkouksia. Länsimaissa on keskitytty teknisten tietoverkkojen suojaamiseen, mutta seuraava kehitysvaihe on, miten me suojaudumme psykologisesti.
– Avoin ja liberaali tiedottaminen on ongelmissa tämän kanssa.
Huhtisen mukaan yksi mahdollinen ratkaisu tähän olisi nopean toiminnan joukkojen kehittäminen, jolloin erikoisjoukot voisi lähettää vapauttamaan kidnapatut mahdollisimman pian. Tämä vaatii aina poliittisen tahdon taakseen.
Tilanteen pitkittyminen toimii vain terroristien hyödyksi.
Sosiaalisesta mediasta potentiaaliset terroristit voivat löytää toisia samoin ajattelevia.
Terrorismin luonne on muuttunut niin, että sosiaalisen median kautta voidaan olla yhteydessä toisiin samoin ajatteleviin ilman että fyysistä vuorovaikutusta tarvitaan.
Esimerkiksi norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik omaksui ideologiansa internetin kautta ja pyrki levittämään sitä myös siellä eteenpäin.
Terroristiorganisaation johtajatyyppi on tätä myötä muuttunut. Ennen johtajan piti olla fyysisesti ja karismaattisesti vaikuttava hahmo kuten Osama bin Laden.
– Nyt sosiaalisen median myötä hyvin artikuloivat filosofit ja agitaattorit ovat saaneet johtajan roolin, Sinkkonen sanoo. Näiden johtajien ei itse tarvitse välttämättä sekaantua väkivaltaan lainkaan.
Tausta
Nigerian sieppaus
Islamistiryhmä Boko Haram sieppasi 276 enimmäkseen kristittyä koulutyttöä Nigerian koillisesta Chibokin kaupungista 15. huhtikuuta.
Boko Haram on sanonut vapauttavansa tytöt, jos sen kaikki vangitut taistelijat vapautetaan. Nigerian hallitus on sanonut, ettei se suostu vaatimukseen.
Uusi video julki
Ryhmä julkaisi maanantaina videon, jossa esiteltiin isoa ryhmää tyttöjä ja kerrottiin heidän kääntyneen muslimeiksi.
Videolla harmaisiin kaapuihin puetut tytöt lauloivat Koraanin säkeitä arabiaksi. Pyssymiehet vahtivat heitä.
Yhdysvallat kertoi lähettävänsä tiedusteluapua Nigerialle siepattujen koulutyttöjen löytämiseksi.
Maan miehitetty tiedustelukone pyrkii paikantamaan siepattujen tyttöjen sijainnin.
Yhdysvallat on myös antanut Nigerian viranomaisille satelliittikuvaa tyttöjen löytämiseksi.
Britannia, Ranska ja Kiina ovat tarjonneet Nigerialle apuaan koulutyttöjen etsimisessä.
Nigerian presidentti Goodluck Jonathan uskoo, että tytöt ovat yhä Nigeriassa.
Some-kampanja:
Nigerialaisia tyttöjä pelastamaan on aloitettu #BringBackOurGirls-kampanja