Sunnuntain isku Iranin vallankumouskaartia vastaan osui suoraan Iranin keskushallintoon ja presidentti Mahmud Ahmadinejadiin, suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat arvioivat.
Kaakkois-Iranin sunnialueella tehdyssä iskussa kuoli kuusi vallankumouskaartin johtajaa ja lisäksi 35 muuta ihmistä. Iskun tekijäksi ilmoittautui Jundallah-järjestö, joka sanoo puolustavansa shiiaenemmistöisen Iranin sunnivähemmistöä.
Pakistanin ja Afganistanin rajalla sijaitseva Sistan-Baluchistan on Iranin köyhin kolkka, jossa armeija, sunnikapinalliset ja huumekauppiaat ottavat säännöllisesti yhteen.
Vallankumouskaarti on 30 vuodessa noussut Iranissa tärkeäksi valtakeskukseksi. Sen mahti on kasvanut presidentti Ahmadinejadin kaudella.
Kaartin vallan vahvistumisen myötä Iran on militarisoitunut, mikä on sopinut hyvin valtaa itselleen keskittäneelle Ahmadinejadille, Irania seuraava ulkoasiainsihteeri Päivi Alatalo ulkoministeriöstä arvioi.
“Iranilaiset voivat nyt alkaa epäillä, miten kaarti kykenee huolehtimaan maan turvallisuudesta, jos se ei pysty suojelemaan itseään”, arvioi Britanniassa työskentelevä iranilainen toimittaja ja kirjailija Baqer Moin uutistoimistojen mukaan.
Iranin vallankumouskaarti perustettiin vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen. Kaartissa on 125 000 sotilasta, maavoimien lisäksi merivoimien ja ilmavoimien yksiköitä sekä oma tiedustelupalvelu ja erikoisjoukkoja.
Kaarti tukahdutti kovilla otteilla kesän kiisteltyjen presidentinvaalien jälkeisiä mielenosoituksia. Iranin hallinto tukahdutti mielenilmaukset pidättämällä tuhansia mielenosoittajia ja opposition edustajia, ja ainakin kolme on saanut kuolemantuomion.
Vallankumouskaarti on laajentanut vaikutusvaltaansa nyt myös taloudessa Iranin valtionyhtiöiden yksityistämisen yhteydessä. Viimeksi on teleyhtiö ja verkko-operaattori TCI päätynyt kaartia lähellä oleville tahoille.
“Kysymys on, laajeneeko vallankumouskaartin vaikutusvalta politiikassakin”, Alatalo pohtii.
“Kun maltillinen Mohammad Khatami valittiin presidentiksi, kaartista noin 70 prosenttia kannatti häntä eli yhtä suuri osuus kuin kansasta. Nyt kaarti on tukenut Ahmadinejadia”, Alatalo arvioi. Yksi selitys on, että presidentti on ollut kaartin erikoisjoukoissa.
Presidentti on nostanut kannattajiaan tärkeisiin poliittisiin tehtäviin.
Ilman uskontoryhmien väkivaltaakin Iranilla on pitkä lista ongelmia: kiista Kansainvälisen atomienergiajärjestön kanssa ydinohjelmasta, toistuvat ihmisoikeusrikkomukset sekä kurjistuva talous.
Inflaatio oli keväällä ainakin 20 prosenttia ja todennäköisesti enemmän. Valuuttatuloista 80 prosenttia tulee öljystä.
Iranin romahtaminen ei silti ole Alatalon mukaan vielä todennäköistä. Pikemminkin näyttäisi, että islamilainen hallinto on saanut kolauksen.
“Hallinnossa on vakava repeämä, koska Ahmadinejadin hallinto on nyt heikompi kuin ennen kesän vaaleja”, Irania seuraava tutkija Barbara Zanchetta Ulkopoliittisesta instituutista arvioi.
Myös Lähi-idän tuntijan, dosentti Pertti Multasen mukaan isku voi kertoa repeämästä Iranin poliittisen eliitin sisällä, koska valvotussa maassa oppositio ei kykene sunnuntain kaltaiseen iskuun.
Iranin syytökset, joiden mukaan sunnuntain iskun taustalla olivat ulkopuoliset, kovenivat maanantaina. Kaartin komentaja Mohammed Ali Jafari syytti suoraan Yhdysvaltojen, Britannian, Pakistanin ja Israelin tiedustelupalveluja, ja uhkasi vastatoimilla.
Yhdysvaltalainen toimittaja Seymour Hersh kirjoitti kesällä 2008 New Yorkerissa, että presidentti George W. Bushin hallinto olisi rahoittanut sunnimuslimien järjestöä, joka ilmoitti tehneensä sunnuntain iskun.