Pahan symboli
Aamulehti
Minna Kurki

JAHDATTU | Maailman pelätyintä terroristia on etsitty toistakymmentä
vuotta. Vaikka Osama bin Ladenin kasvot kuuluvat maailman
tunnetuimpiin, jahti junnaa paikallaan Pakistanin vuoristossa.
Toisaalta – jos al-Qaidan keulakuva äkkiä saataisiin kiinni,
Yhdysvaltojen ja Barack Obaman eteen avautuisi joukko uusia ongelmia.

Syyskuun 17. päivänä vuonna 2001 presidentti George W. Bush seisoi
Yhdysvaltain puolustusministeriössä Pentagonissa ja huusi “wanted”.

– Haluan oikeutta, presidentti ilmoitti.

– Lännessä on vanha juliste, jossa sanotaan: Halutaan, kuolleena tai elävänä.

Sellaiseen julisteeseen ja pääksi vadille hän halusi Osama bin Ladenin.

Vajaa viikko aiemmin terroristit olivat kylväneet röyhkeillä
lentokoneiskuillaan Yhdysvaltoihin sanoinkuvaamatonta surua, kauhua,
vihaa ja järkytystä. Katseet kääntyivät nopeasti terroristiverkosto
al-Qaidaan ja sen johtajaan Osama bin Ladeniin.

Vauraan jemeniläislähtöisen liikemiessuvun jäsenestä tuli paitsi
maailman etsityin mies, myös kasvot kaikelle pahalle, joka Yhdysvaltoja
oli kohdannut. Vihollisella oli nyt nimi, parta ja valkoinen päähine,
ja hänet oli löydettävä.

Näyttävä etsintäoperaatio alkoi sotilaallisella vastaiskulla Afganistaniin lokakuussa 2001.

Nyt, runsaat kahdeksan vuotta myöhemmin Yhdysvaltojen kahden sodan ja
muun terrorisminvastaisen taistelun kustannukset ovat ylittämässä
biljoona dollaria. Tuhansia sotilaita on kuollut – puhumattakaan Irakin
ja Afganistanin väkivaltaisuuksien siviiliuhreista, joiden määrä
lasketaan jopa sadoissa tuhansissa.

Silti kukaan ei edelleenkään tiedä, missä Osama bin Laden on. Tai tarkemmin: ei ainakaan kukaan sellainen, joka haluaisi kertoa.

Amerikkalaisten turhautuminen on ollut välillä ilmeistä.
Puolustusministeri Robert Gates tunnusti joulukuussa, ettei Yhdysvallat
ole saanut enää vuosiin uskottavaa tietoa Osama bin Ladenin
olinpaikasta. Yleisin veikkaus on, että jos terroristijohtaja
ylipäätään on elossa, hän piileskelee jossain Afganistanin ja
Pakistanin raja-alueilla.

Ajatus tuntuu loogiselta, sillä pysyäkseen piilossa terroristijohtaja
tarvitsee yltiölojaalin tukiverkon, jota ei rahalla osteta. Sellainen
löytyy noilta vuoristoisilta seuduilta, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun
strategian laitoksen pääopettaja, komentaja Juha-Antero Puistola.

Afganistanin ja Pakistanin rajamaita veikkaa myös akatemiatutkija Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

– Jos lähtisi karkuun, pitäisi mennä muualle kuin mistä etsitään.
Toisaalta taas pitäisi olla kannattajien lähellä. Tämä puhuu
kokonaisuutena sen puolesta, että hän on jossain niillä seuduilla,
Aaltola pohtii.

Hiljaa terroristijohtaja ei toki ole ollut. Osama bin Laden – tai
ainakin Osamaksi epäilty mies – on säännöllisin väliajoin lähettänyt
maailmalle nauhoitettuja viestejä. Milloin hän on varoittanut
Yhdysvaltain olevan haavoittuvainen taloudellisesta ja sotilaallisesta
voimastaan huolimatta, milloin uhannut EU:ta profeetta Muhammedin
pilakuvien vuoksi tai vaatinut eurooppalaisia vetämään joukkonsa
Afganistanista.

Viimeisin oletetusti Osamalta tullut viesti levisi viime viikonloppuna
ja välittyi maailmalle qatarilaisen uutiskanavan al-Jazeeran kautta.
Äänitteellä puhuja otti vastuun nigerialaisen miehen joulunpyhinä
lentokoneessa yrittämästä pommi-iskusta ja muistutti Yhdysvaltoja
Palestiinan tilanteesta:

– Yhdysvallat ei voi koskaan edes unelmoida turvallisuudesta, ellemme saa sitä tosiasiallisesti Palestiinaan.

Maailma hätkähtää hiukan aina, kun Osama bin Laden puhuu. Niin nytkin.
Epäselvää kuitenkin on, kuinka vaarallinen hän tai al-Qaida-verkosto
enää on.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama vastasi “Osamalta Obamalle”
otsikoituun viestiin sanoen ABC-kanavalla, että epäonnistuneesta
iskusta vastuun ottaminen kertoo nimenomaan siitä, että al-Qaida on
heikentynyt.

Asiaa seuraavat pitävät selvänä, että Yhdysvallat ja sen liittolaiset
ovat todellakin onnistuneet heikentämään al-Qaidaa vuosien varrella.
Vankin todiste tästä on, etteivät al-Qaidan sateenvarjon alla toimivat
terroristit ole onnistuneet vuosiin tekemään yhtään todella suuren
luokan terrori-iskua. Osaman leirin kannatus on laskussa myös
aatetasolla: vuonna 2003 esimerkiksi Pakistanin muslimeista 46
prosenttia sanoi Pew-tutkimuslaitoksen asennekyselyssä luottavansa
terroristijohtajan kykyyn toimia oikein kansainvälisissä asioissa.
Viime vuonna vastaava luku oli enää 18 prosenttia.

Ongelma piilee juuri tässä. Osa asiantuntijoista uskoo, että nimenomaan
al-Qaidan heikentyminen tekee tilanteesta vaarallisen. Osoittaakseen
olevansa yhä toimintakykyinen al-Qaidan pitäisi kyetä tuottamaan uusi,
kauhistuttava katastrofi.

– Pitkän tähtäyksen arvio on, että al-Qaida tavoittelee edelleen suurta
iskua. Pessimistisimmät arviot ovat sen suuntaisia, että al-Qaida
pyrkii edelleen käyttämään joukkotuhoaseita ja asian unohtaminen on
vaarallista, Puistola sanoo.

Myös Osaman oma merkitys on monien mielestä muuttunut puristuksessa.
Konkreettinen, suunnitelmia piirtävä operatiivinen johtaja hän tuskin
on, mutta niille harvoille, jotka ovat valmiita terrorismiin, Osama bin
Laden on edelleen, kuten Puistola muotoilee, “keulakuva, ikoni ja
ideologian isä”.

Viesteillään Osama pyrkii pitämään hengissä ajamaansa tavoitetta –
keräämään kannattajia, yllyttämään samanmielisiä ja vakuuttamaan, että
al-Qaida on vahva, yhtenäinen ja hengissä.

– Toinen yleisö viesteille olemme me, normaalit ihmiset lähinnä
länsimaissa. Näillä sanoilla yritetään saada meidät epäröimään
hallintojemme päätöksiä maailman kriisien suhteen. Kolmas kohde ovat
varsinaiset hallinnot, Puistola sanoo.

Hiukan paradoksaalisesti voi tietysti myös ajatella, että vihollisen
kasvojen tai äänen ilmaantuminen palvelee myös länsihallitusten asiaa.
Viestit muistuttavat sotaan kyllästyneitä länsimaalaisia siitä, miksi
Afganistan on tärkeä: uhka ei ole kadonnut, hän on tuolla edelleen.

– On äärimmäisen vaikea toimia kasvotonta vastustajaa tai ideologiaa vastaan, Puistola sanoo.

Bushin ajan kovasta lännenmiesretoriikasta on silti kuljettu pitkä
matka. Mika Aaltola huomauttaa, että Obama on ylipäätään käyttänyt
paljon edeltäjäänsä maltillisempaa ääntä muslimimaailmalle puhuessaan.
Viestinnässä korostetaan nyt pikemminkin yhdistäviä tekijöitä kuin
vastakkainasettelua. Terroristijohtajan tähtikin on propagandassa
laskussa, luultavasti tarkoituksella. Washingtonin hiljaisuus nakertaa
statusta.

– Osama ei saa enää arvoa, jonka Bush hänelle antoi, Aaltola sanoo.

Uutiskanava ABC huomautti sekin tammikuun puolivälissä, että Obaman
retoriikka maailman etsityimmän miehen suhteen on muuttunut
merkittävästi sitten vaalikampanjan. Vuonna 2008 Obamakin puhui vielä
Osama bin Ladenin tappamisesta. Tässä kuussa Obama sanoi
CBS-uutiskanavan haastattelussa hallintonsa mieluiten ottavan
terroristin kiinni tai tappavan hänet, mutta:

– Jos olemme onnistuneet kiristämään silmukkaa niin, että hän on
luolassa jossain eikä pysty viestimään toimijoidensa kanssa, olemme
saavuttaneet Yhdysvaltain suojelemisen tavoitteen.

Obaman tämänviikkoisessa liittovaltion tilaa koskevassa puheessa Osamaa ei mainittu lainkaan.

Etsintä ei suinkaan ole ohi. Johtohahmon tuhoaminen on tärkeää koko
al-Qaidan ideologian tuhoamiselle. Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen
komentaja, kenraali Stanley McChrystal sanoi joulukuussa, että Osaman
saaminen kiinni ei tarkoittaisi al-Qaidan tuhoa – mutta al-Qaidaa ei
ainakaan saada tuhottua, ellei Osama bin Ladenia saada kiinni.

– Vaatii kiinnioton, että al-Qaida menettäisi moottorinsa, karisman, jota Osama tuottaa, Aaltola tiivistää.

Lisäksi – eikä vähiten merkittävästi – kiinniotto toisi Yhdysvalloille kaivatun symbolisen voiton.

Osama bin Ladenin löytyminen toisi sekin omat vaikeutensa. Mikään ei
takaa, että aate kuolisi. Lisäksi se nostaisi esiin täysin uusia
ongelmia, Puistola huomauttaa. Jos Osama bin Laden napattaisiin
hengissä, miten hänen oikeudenkäyntinsä järjestettäisiin ja missä?
Miten al-Qaida reagoisi, olisiko seurauksena esimerkiksi
panttivankitilanteita? Ja jos johtaja surmattaisiin, hän olisi “elänyt
sanojensa mukaisesti”.

Tärkeää olisi kiinnioton tapa.

– Jos tuotetaan marttyyrejä, karisma voi jäädä henkiin, muistuttaa myös Aaltola.

Puistola uskoo joidenkin Yhdysvalloissa saattavan ajatella niin, että
pelkkä Osaman toimintakyvyn lamauttaminen on varsin siedettävä ratkaisu
vaikeassa tilanteessa. Näin Yhdysvaltain ei tarvitse kohdata kiinnioton
tai tapon aiheuttamia uusia ongelmia.

– Moni saattaa salaa ajatella, että kaikkein paras tilanne on, jos
Osama bin Laden ei pysty toimimaan muuten kuin toimittamalla
satunnaisia äänitteitä. Ja sitten odotellaan, että hän poistuu
(luonnollista tietä) ennemmin tai myöhemmin.

CV



OSAMA BIN LADEN

Kuka: Terroristiverkosto al-Qaidan perustaja ja johtohahmo.
Yhdysvaltoja vastaan 11.9.2001 tehtyjen, tuhansia syyttömiä ihmisiä
surmanneiden terrori-iskujen pääepäilty. On toistuvasti itsekin
kerskunut takapirun roolillaan terroristien sodassa länsimaita ja
niiden arvoja vastaan.

Syntynyt: 1957 Saudi-Arabiassa.

Perhe: Osa rakennusalalla omaisuutensa hankkinutta, varakasta bin
Ladenin sukua. Osaman jemeniläislähtöisellä isällä oli yli 50 lasta eri
vaimojen kanssa.

Tausta: Radikalisoitui opiskeluaikoinaan. Neuvostoliiton tunkeuduttua
Afganistaniin taisteli neuvostojoukkoja vastaan. Perusti al-Qaidan
1988. Julisti sodan Yhdysvaltoja vastaan 1990-luvulla.

Rikokset: Syytetään syyskuun 11. päivän 2001 lentokoneiskujen lisäksi
pommi-iskuista, jotka tehtiin Yhdysvaltain Kenian- ja Tansanian
suurlähetystöihin 1998. Yhdysvaltojen turvallisuuselimien
etsintäkuulutettujen listan numero yksi.