Institute researcher Timo Behr comments on the conflict in Syria.
Syyrian konflikti on paisunut sisällissodaksi, joka pitkittyessään saattaa vaikuttaa arvaamattomasti ympäröivään alueeseen.
Kansainvälinen väliintulo näyttää voimakkaasta painostuksesta huolimatta yhä epätodennäköisemmältä.
Maaliskuusta 2011 asti Syyriassa vallinnut sekasorto on jatkunut
melkein vuoden, eikä loppua ole näkyvissä. Konfliktin vielä pitkittyessä
mahdolliset seuraukset koko Lähi-idän kannalta voivat olla
arvaamattomat.
– Syyrialla on erittäin keskeinen rooli Lähi-idässä. Uskonnolliset,
etniset ja geopoliittiset konfliktit kohtaavat kaikki siellä, ja näin
ollen Syyrian tapahtumat vaikuttavat kaikkeen ympärillä olevaan, sanoo
Ulkopoliittisen instituutin tutkija, tohtori Timo Behr.
Hajanainen vastarinta
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen tutkijaesiupseeri, everstiluutnantti Juha Mäkelän mukaan Syyriassa on tälläkin hetkellä käynnissä sisällissota, joka pahimmassa tapauksessa uhkaa jatkua useita vuosia.
– Konfliktin osapuolina ovat presidentti Bashar al-Assadin
johtamalle alawiitti-hallinnolle uskolliset tahot sekä toisaalta hänen
valtaansa vastustavat, demokraattisia uudistuksia vaativat
oppositiotahot, Mäkelä tiivistää.
Oppositio ei taistelussaan Assadin syrjäyttämiseksi ole kuitenkaan
yhtenäinen. Maan rajojen ulkopuolella, pääasiassa Turkissa, oleilevat
Syyrian vastarintaneuvosto sekä Vapaan Syyrian armeija. Tämän lisäksi
maan sisällä toimii kymmeniä paikallisia vastarintaneuvostoja.
– Opposition ongelma on se, että se on hajanainen ja keskenään
riitaisa, eikä kykene koordinoimaan toimintaansa kansainvälisen yhteisön
suuntaan, Mäkelä arvioi.
Timo Behrin mukaan useat ulkoiset tahot yrittävät kannustaa
oppositiota luomaan yhtenäisen rintaman. Etenkin Assadin hallintoa
vastustavat Saudi-Arabia ja Qatar ovat Arabiliiton sisällä pyrkineet
vahvasti tukemaan Syyrian opposition toimintaa.
Iranin ja lännen välissä
Syyrian konfliktissa kärjistyvät paitsi maan sisäiset ristiriidat
myös koko Lähi-idän kannalta merkittävä ristiriita shiia- ja
sunnimuslimien välillä. Vaikka Assadin shiioihin lukeutuvat alawiitit
muodostavat vain 11 prosenttia Syyrian väestöstä, heillä on vahva yhteys
Iranin shiiaenemmistöön.
– Syyrian rooli Iranin ja lännen vastakkainasettelussa on merkittävä.
Se on Iranin tärkeä kumppani ja linkki Libanonissa toimivaan, Iranin
tukemaan Hizbollahiin, Behr toteaa.
Mäkelä muistuttaa, että Iranin ja Syyrian välillä on vuodesta 2006
asti ollut keskinäisen puolustuksen ja avunannon sopimus, jonka
perusteella Iran on lähettänyt 15 000 sotilaan vahvuisen
Vallankumouskaartin osaston Syyrian hallinnon avuksi. Myös Hizbollahin
sotilaiden on arveltu taistelevan Assadin riveissä.
Kansainvälinen väliintulo on epätodennäköistä
Iranin kasvavaa valtaa vastustavat Yhdysvallat ja Persianlahden
sunnivaltiot näkisivät mielellään sen tärkeän liittolaisen kaatuvan.
– Arabiliitto on yllättänyt aktiivisuudellaan Syyrian tilannetta
kohtaan, mutta johtoasemassa ovat selvästi olleet Persianlahden valtiot.
Alawiittihallinnon vihollisina ne ovat vahvasti kannattaneet
tarkkailuoperaatioita, YK:n turvallisuusneuvoston neuvotteluja ja
rauhanturvaajien lähettämistä siviilien turvaksi, Behr sanoo.
Arabiliiton ehdottamat operaatiot eivät kuitenkaan ole ottaneet
tuulta alleen, ja YK:n väliintuloa rajoittavat muun muassa Venäjän ja
Kiinan voimakkaat vastalauseet.
– Akuutein ongelma on pakolaisten kasvava määrä. Sisällissodan
pitkittyminen lisää riskiä sen laajenemisesta muihin valtioihin, ennen
kaikkea Libanonin suuntaan, Mäkelä arvioi.
Myös Behr uskoo, että konflikti voi näillä näkymin jatkua vielä erittäin pitkään.
– Syyria on pattitilanteessa jossa mikään osapuoli ei ole tarpeeksi
vahva kukistamaan toista, eikä kansainvälistä väliintuloa ole
odotettavissa. Mahdollisen ratkaisun olisi tultava neuvottelun kautta,
johon sekä oppositio että hallitus osallistuisi. Tällä hetkellä
kumpikaan ei tosin ole halukas istumaan saman pöydän ääreen.