Toveria tulee ikävä
Ilta-Sanomat
Elina Koivisto

Institute Researcher Mikael Wigell gave his comments on the implications of the passing of President Hugo Chávez to the other socialist countries in Latin America in an interview by the daily Ilta-Sanomat on 7 March.

Hugo Chavezin kuoleman myötä Latinalaisen Amerikan sosialismin
pääarkkitehti on poissa. Myös Venezuelan ulkopuolella hyvin suosittu
persoona oli esikuvana monelle samanmielisen ystävämaan presidentille.
Pelkän esikuvallisuuden lisäksi Chavezin Venezuelalla oli kuitenkin
paljon konkreettisempikin vaikutus. Moni pienemmistä ystävistä on
luottanut Venezuelan avokätiseen taloudelliseen tukeen, johon
vähenneistä öljytuloista kärsivällä maalla ei kuitenkaan enää ole
samassa määrin varaa. – . . .

Hugo Chavezin kuoleman myötä Latinalaisen Amerikan sosialismin
pääarkkitehti on poissa. Myös Venezuelan ulkopuolella hyvin suosittu
persoona oli esikuvana monelle samanmielisen ystävämaan presidentille.

Pelkän esikuvallisuuden lisäksi Chavezin Venezuelalla oli kuitenkin
paljon konkreettisempikin vaikutus. Moni pienemmistä ystävistä on
luottanut Venezuelan avokätiseen taloudelliseen tukeen, johon
vähenneistä öljytuloista kärsivällä maalla ei kuitenkaan enää ole
samassa määrin varaa. – Chavezin myyttistä hahmoa voidaan käyttää
poliittisiin tarkoituksiin jatkossakin, mutta rahahanat ovat väistämättä
kuivumassa jossain vaiheessa. Kyllä tämä heikentää naapureita, toteaa
Ulkopoliittisen instituutin Latinalaisen Amerikan asiantuntija Mikael
Wigell. Lähteet: BBC, Global Post, Telegraph, CNN Elina Koivisto

 

Kannattajilleen presidentti Daniel Ortega, 67, on diktaattorin
syrjäyttänyt vallankumoussankari, joka on omistanut elämänsä köyhän maan
olojen parantamiseen. Vastustajien mukaan kyseessä on korruptoitunut
itsevaltias, joka on muuttunut syrjäyttämänsä diktaattorin kaltaiseksi.

Sandinistisissinä vankilassa kidutetusta Ortegasta tuli presidentti
ensimmäisen kerran vuonna 1984, mutta hän sai vastaansa Yhdysvaltojen
tukeman sissiliikkeen ja hävisi vuonna 1989.

Vuonna 2006 tapahtuneessa comebackissa aiemmat sotilasunivormut
olivat vaihtuneet valkoisiin paitoihin ja marxistiset iskulauseet
lupauksiin “kristillisyydestä, sosialismista ja solidaarisuudesta”.

Yhdysvallat ja EU jäädyttivät tukensa vuonna 2008 nousseiden
vaalivilppiepäilyjen vuoksi, mutta lainoja ja halpaa öljyä on virrannut
tärkeimmältä liittolaiselta Venezuelalta.

Venezuelan, Kuuban, Nicaraguan, Bolivian ja Ecuadorin
poliittis-sosiaalis-taloudellinen yhteistyösopimus ALBA on tuottanut
Nicaragualle viime vuosina miljardeja, joilla on rahoitettu monia
yhteiskunnallisia hankkeita.

Venezuelan opposition johtaja Henrique Capriles on sanonut, että
valtaan päästyään hän tarkistaisi kaikki ALBAn alaiset öljysopimukset
varsinkin eniten riippuvaisten Nicaraguan ja Kuuban osalta.

Aymara-intiaaneihin

kuuluvan, koka-viljelijöiden liiton johtajan Evo Moralesin, 53,
valinta Bolivian presidentiksi vuonna 2005 oli historiallinen tapahtuma.

Nuorena laamapaimenena ja trumpetinsoittajana toimineen Moralesin
vaalilupaus oli korjata maan alkuperäiskansaenemmistön vuosisatoja
kestänyt syrjintä.

Vuonna 2009 voimaan tullut uusi perustuslaki vahvisti
alkuperäisasukkaiden oikeuksia. Moralesin energiantuotannon
kansallistamiset ovat kuitenkin suututtaneen maan keskiluokkaa.
Yhdysvaltoja ahkerasti kritisoiva Morales on ollut tiiviissä yhteydessä
Chaveziin sekä Castroon ja luonut kontakteja myös Iraniin. Kriitikot
ovat pitkään syyttäneet Moralesia kytköksistä huumeiden
salakuljetukseen. – Tuotan kokapensaan lehtiä, jotka ovat
luonnontuotteita. En jalosta niistä kokaiinia, Morales on vastannut.

 

Ecuadorin presidentti Rafael Correa, 49, valittiin helmikuussa jo
kolmannelle kaudelleen. Itseään “kristillisvasemmistolaiseksi” kutsuvan
miehen suosion taustalla on satsaaminen erilaisiin sosiaalisiin
hankkeisiin.

Ecuador on vahvasti riippuvainen öljynviennistään. Presidentti on
uusilla öljysopimuksilla pyrkinyt lisäämään tuottoja valtiolle, mikä
arvostelijoiden mukaan saattaa karkottaa ulkomaisia sijoituksia.

Taloustieteilijä on ottanut usein yhteen Yhdysvaltojen kanssa muun
muassa kieltäytymällä jatkamasta lentotukikohtien vuokrausta huumesodan
käyttöön. Vuonna 2008 Correa sai kansan tuen perustuslain muutokselleen,
joka on vastustajien mielestä vain juoni vallan kahmimiseksi. Viime
vuonna Rafael Correa keräsi laajaa kansainvälistä huomiota tarjoamalla
Wikileaks-pomo Julian Assangelle turvapaikan Ecuadorin lähetystöstä
Lontoosta.

 

Raul Castro

nousi Kuuban johtoon 39 vuotta hallinneen isoveli Fidelin astuttua
sivuun vuonna 2006. Ensin vallanvaihtoa ajateltiin väliaikaiseksi, mutta
vuonna 2008 Raul valittiin presidentiksi ensimmäisen kerran ja toiselle
viisivuotiskaudelle helmikuussa 2013.

Veljensä varjossa pitkään ollut Raul suoritti valtaan päästyään
useita pieniä uudistuksia. Kännyköitä ja tietokoneita koskevien
rajoitusten löysääminen ja palkkojen ja eläkkeiden nosto saivat
kiitosta.

Arvostelijoiden mukaan Raul ei kuitenkaan ole tehnyt tarpeeksi
Yhdysvaltojen suhteiden korjaamiseksi: 1960-luvulla langetettu
kauppasaarto on yhä voimassa.

Tunnetussa “öljyä lääkäreistä” -sopimuksessa noin 15000 Venezuelassa
työskentelevästä kuubalaislääkäristä Kuuba saa Venezuelasta jopa
miljardin dollarin edestä halpaa öljyä vuodessa.