EU haluaa varmistaa kaasutoimitukset
Helsingin Sanomat
Jukka Huusko

Senior Research Fellow at the Institute Kristi Raik commented on the negotiations of the Ukraine conflict in Helsingin Sanomat on August 27th. According to her, the EU and Russia are in a hurry to settle the gas supply dispute because winter is coming.
Tutkija: Tulliliiton kokouksen yhteydessä pidettävät Ukraina-neuvottelut pr-voitto Venäjälle.
EU hakee Ukrainan sodan ratkaisun lisäksi ratkaisua energiakysymyksiin. Sen paljastaa jo EU:n delegaatio Minskissä.
Neuvotteluihin Minskissä osallistuvat EU:n ulkopoliittisen edustajan Catherine Ashtonin lisäksi energiakomissaari Günther Oettinger ja kauppakomissaari Karel De Gucht. Minskissä käydään Venäjän johtaman tulliliiton kokous. Sen yhteydessä käsitellään Ukrainan kriisiä, joka on vienyt maailman huomion.
Venäjä on kriisin johdosta katkaissut kaasun viennin Ukrainaan. Vaikka kaasu virtaa yhä Venäjältä Ukrainan kautta EU-maihin, myös kauttakulku on vaarassa, ellei kaasukiistaan löydetä ratkaisua.
“Talvi on tulossa ja on kiire saada aikaan ratkaisu. EU:lla ja Venäjällä on molemmilla tässä asiassa paljon menetettävää”, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik.
Raikin mukaan Ukrainan konfliktista neuvotteleminen tulliliiton konferenssissa on eräänlainen pr-voitto Venäjälle.
“Neuvottelujen käyminen osana tulliliiton konferenssia tarjoaa Venäjälle tilaisuuden esitellä tulliliittohanketta ja luoda asetelma, jossa tulliliitto, EU ja Ukraina ovat yhdessä neuvottelemassa. Tämä on se asetelma, jossa Venäjä mielellään näkee Ukrainan kriisin”, Raik sanoi tiistaina ennen neuvottelujen alkamista.
Ukrainan kriisin tapahtumavyyhti sai alkunsa viime vuonna, kun EU ja Ukraina valmistelivat lähentymissopimusta. Venäjän näkemyksen mukaan Ukrainan ja EU:n lähentyminen oli isku sen visiolle laajenevasta tulliliitosta ja Euraasian unionista.
Raikin mukaan EU:lle on tärkeää, ettei Venäjälle ja tulliliitolle anneta veto-oikeutta puuttua Ukrainan ja EU:n lähentymissopimukseen. EU ja Ukraina solmivat sopimuksen maaliskuussa heti Ukrainan vallankumouksen jälkeen.
“Jos on poliittista tahtoa, niin voitaisiin käydä keskusteluja siitä, miten EU:n assosiaatiosopimukset sopisivat mahdollisimman saumattomasti yhteen tulliliiton kanssa, niin että kaupankäynti kahden liiton välillä voisi toimia mahdollisimman hyvin”, Raik sanoi.
Venäjä muodosti tulliliiton Valko-Venäjän ja Kazakstanin kanssa vuonna 2010. Tulliliitossa on kyse tavaroiden, palvelujen, pääoman ja työvoiman vapaasta liikkuvuudesta jäsenmaiden kesken.
Liiton laajenemisen ja vahvistumisen tiellä on ollut kuitenkin jäsenvaltioiden erilaisia intressejä.
Kazakstan on liiton myötä tahtonut lisätä öljyn ja kaasun vientiä Venäjälle, kun taas Venäjä on halunnut jättää koko energiasektorin yhdentymisen ulkopuolelle.
Valko-Venäjä taas on halunnut tulliliiton jäsenenä turvata halvan kaasun ja öljyn saannin Venäjältä.
“Venäjälle tulliliitto on ollut ennen kaikkea geopoliittinen projekti”, sanoi Raik.
Tulliliiton valuvikana voi pitää myös jäsenmaiden välistä epäsuhtaa. Venäjä on 143 miljoonan asukkaan jättiläinen, kun taas Kazakstanissa on 18 miljoonaa ja Valko-Venäjällä yhdeksän miljoonaa asukasta.