Institute researcher Charly Salonius-Pasternak participated in a peacekeeping seminar, which is the subject of an article in a magazine about peacekeeping, Rauhanturvaaja.
Pekka Visuri, Juha-Antero Puistola ja Jarmo Limnell ovat kiistatta tällä hetkellä suomalaisen turvallisuuspolitiikan kovimpia sotilaspuolen asiantuntijoita ja niin Pekka Haavistoon kuin Charly Salonius-Pasternakiinkin sopii sama arvio siviilipuolella. Kun edellä mainittu viisikko saa vahvistuksekseen vielä rauhanturvaamisesta kaiken tietävän YK-koulutuskeskuksen entisen johtajan Pekka Hannukkalan, on koossa ainakin Kankaanpään perinteisen Rauhanturvaseminaarin mittapuun mukaan ennenkokemattoman kova alustajakattaus.
Kankaanpään Seudun Rauhanturvaajien, Suomen Rauhanturvaajaliiton ja MPK Satakunnan yhdessä järjestämän, järjestyksessään jo yhdennentoista seminaarin avasi vihreiden presidenttiehdokas Pekka Haavisto. Niinisaloon Haavisto ei ollut kuitenkaan päässyt poliittisilla ansioillaan, vaan valtakunnan johtavana Somalia-asiantuntijana.
– Somalian tilanne on täynnä haasteita. Yksi niistä on lähellä oleva Etiopia, toinen Afrikan Unionin asettaman rauhanturvaoperaation eli AMISOM-operaation heikkous. Etiopian kumppaniksi leimautuva AMISOM kontrolloi lopulta vain pientä osaa Mogadishusta, ei suinkaan koko maata. Operaatio on lisäksi vaatinut satojen rauhanturvaajien hengen.
– Tässä tilanteessa tärkeintä olisi osoittaa laajapohjaista tukea AMISOM:ille, jotta Eritrea, Etiopia ja Jemenista käsin operoiva Al-Qaida eivät pystyisi dominoimaan Somalia asioita. Lisäksi rauhaa tulisi tukea siellä, missä sitä jo on eli maan pohjoisosissa, Haavisto näki.
– Myös Suomessa olevaa somalidiasporaa voidaan käyttää mukana rauhanprosessissa, hän ehdotti.
Pekka Haavisto sivusi alustuksessaan myös merirosvo-ongelmaa, jonka yhdeksi alkulähteeksi hän nosti YK:n alaisen maailman ruokaohjelman WFP:n.
– WFP on alun perin antanut somaleille ne nopeat veneet, joita nyt käytetään merirosvoukseen. Yksi ratkaisu varsinkin nuorten ihannoiman rosvouksen lopettamiseksi voisi olla heikkoon kuntoon päässeiden kalalaitosten kunnostaminen.
Suomalaiset tuntevat
olonsa turvattomiksi
Kansanedustaja Haavistoa estradilla seurasi sotatieteiden tohtori Jarmo Limnell, joka puhui Suomen uhkakuvista ja kriisinhallintapolitiikasta 2000-luvun alussa.
– Kylmän sodan ajan mittarein olemme paremmassa turvassa kuin koskaan, mutta mittarimme ovat muuttuneet. Asioista toisaalta tiedetään nyt enemmän kuin ennen ja suomalaiset tuntevat olonsa turvattomiksi, Limnell muistutti.
– Nykypäivän uhkakuvat ovat globaaleja ja rajat ylittäviä. Uhkaa tuovat muun muassa terrorismi, joukkotuhoaseet ja järjestäytynyt rikollisuus, mutta ihan yhtäläisiä uhkatekijöitä voivat olla esimerkiksi ilmastonmuutos, energitoimitukset ja pandemiat.
– Parasta turvallisuutta meille tuo talouden pitäminen kunnossa, hän tiivisti.
Jarmo Limnell ei ohittanut kokonaan myöskään sotilaallisen uhan mahdollisuutta.
– Määrääviä tekijöitä ovat Suomen maantieteellisen asema, sotilaallisen kyvyn säilyminen lähialueillamme, epävarmuus Venäjän kehityksestä ja historian kokemukset. Historian valossa maailma on 20 vuoden päästä erilainen paikka, mitä tänä päivänä uskalletaan ennustaa, ennusti puolestaan Limnell itse.
Fokus siirtymässä
siviilikriisinhallintaan
Seminaarin ensimmäisen päivän päätti Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak aiheenaan ”Rauhanturvaamisen tulevaisuus”.
– Suomessa fokus on siirtymässä siviilikriisinhallintaan ja sillä puolella nimenomaan univormuosastolle eli poliiseihin ja rajavartioihin. Painopistemaita tulevaisuudessa lienevät ne maat, joilla on jotain merkitystä Suomelle.
– Suomelle sopisi myös kokonaisvaltaisella periaatteella toimiva rauhanturvaaminen, missä tehdään yhdellä kertaa päätös sekä perinteisten rauhanturvaajien, poliisien ja kehitysyhteistyön kohdistamisesta samaan paikkaan.
Salonius-Pasternak puuttui myös meneillään oleviin ja mahdollisesti tuleviin operaatioihin.
– Afganistanissa on oltava siihen asti, kun on luvattu olla. Lähdön haittavaikutukset olisivat suuremmat kuin sen hyödyt.
– Libanoniin lähetettäviä joukkoja minä en käsitä, paitsi että sillä varmistetaan paikka YK:n turvallisuusneuvostossa.
Ja loppuun kysymys, jota itse kukin voi tykönään tutkiskella.
– Voiko Yhdysvallat ja moni muu maa olla sodassa Afganistanissa, mutta Suomi ei?
Onneksi Lähi-
itään on etäisyyttä
Rauhanturvaseminaarin vakioalustajiin kuuluva eversti evp Pekka Visuri puhui laajasta Lähi-idästä. Visuri muistutti, että sieltä voi lähteä Suomeenkin ulottuvia konflikteja joko Venäjän tai sitten EU:n kautta.
– Onneksi meillä on Lähi-itään etäisyyttä, Visuri tiivisti.
– Siihen kulttuuriin ei kuulu pyytää anteeksi, hän muistutti.
Selkkaukset pitää
pysäyttää ryminällä
Paikkansa suomalaisten turvallisuuspoliittisten seminaarien ehdottomasta esirivissä vakiinnuttaneen tapahtuman päätti ”teeveestä tuttu” komentaja Juha-Antero Puistola, jolle aiheeksi oli annettu ”Tulevaisuuden kriisinhallintaympäristö”.
– Ilmastonmuutoskin ja varsinaisesti sen seuraukset eli ympäristöpakolaiset, nälänhätä ja valtavat taloudelliset tappiot voivat vaikuttaa kriisinhallintaan. Todennäköisin syy aseellisten selkkausten syntymiseen ja niiden pitkittymiseen on kuitenkin valtiorakenteiden hajoaminen, Puistola avasi.
– Yksi potentiaalisimmista ongelma-alueista on Afrikka, jonka tulisi EU:n rajanaapurina kiinnostaa Suomeakin. Siellä kuten muuallakin syntyvät aseelliset selkkaukset pitäisi pysäyttää ennen kuin ne ovat päällä. Eikä pysäyttämistä saisi tehdä tipoittain, vaan se on tehtävä ryminällä, kuten tapahtui Kosovossa.
Juha-Antero Puistola kertoi tulleensa siihen lopputulemaan, että tulevaisuuden kriisinhallintaoperaatiot suunnataan niin poliittisesti kuin aseellisestikin pirstaloituneille alueille, eikä kysymys ole enää perinteisestä rauhanturvaamisesta.
– Operaatioalueille toimii kymmeniä eri organisaatioita, jota kukaan ei voi tehokkaasti koordinoida yhteen saman päämäärän taakse toimintatavoista puhumattakaan.
– Osallistumispäätökset puolestaan tehdään poliittisen laskelmoinnin perusteella, ei enää esimerkiksi humanitäärisin perustein. Ja mikä oletettavaa, on kansalaisten tuki operaatioille entistä vaikeampaa hankkia, Puistola linjasi.