Kohukirjoittelusta Venäjällä opittavaa
Venäläisen median kohukirjoittelu Suomesta huostaanotto- ja
huoltajuuskiistojen ympärillä ei ole kääntänyt venäläisten käsityksiä
Suomesta kielteiseksi, uskovat useat suomalaiset Venäjän tutkijat.
Myös venäläiset hyvin tunteva, Pietarissa asuva rakennusinsinööri Juha
Vättö ajattelee samoin.
–Ihmiset ymmärtävät, että eri maissa on erilaiset lait, ja että myös
lakien noudattamiseen suhtaudutaan eri maissa eri tavoin, Vättö sanoo.
–Episodi ei ole ollut yleinen puheenaihe kanssakäymisissä, hän kuittaa
Pietarista.
Venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen on eri mieltä
kohukirjoittelun vaikutuksesta. Hän näkee, että varsinkin dosentti Johan
Bäckmanin tapa kommentoida Suomen asioita venäläisessä mediassa uhkaa
vääristää Suomi-kuvaa Venäjällä. Hän vaatii Suomen viranomaisia
suhtautumaan vakavasti Bäckmaniin.
–Bäckman on kymmenen vuotta yrittänyt kaikin keinoin vahingoittaa Suomen
intressejä Venäjällä, ja saanut jopa venäläisiä historiankirjoittajia
mukaansa, Vihavainen sanoo.
–Huoltajuuskiistat ovat olleet Venäjällä uutisten ykkösaiheena, joten
kyllä asialla on ollut näkyvyyttä. Jos osapuolena ovat suomalaiset
viranomaiset, heidän vaikenemisensa ei auta tilannetta, Vihavainen
moittii suomalaisten käytöstä.
Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen ei
usko, että kohu on vääristänyt venäläisten vakiintunutta, positiivista
Suomi-kuvaa. Suomalaisten viranomaisten toimintaa huoltajuuskiistan
käsittelyssä Kivinen pitää kuitenkin vetelänä.
–Näyttää siltä, että meillä on epäselvyyttä vuorovaikutussuhteista. Kun
tiedetään, että Venäjällä pyritään omien päämäärien ajamiseksi
hyödyntämään muualla asuvien venäläisten kohtelua, pitäisi suomalaisten
viranomaisten pystyä ainakin perustelemaan, miksi he vaikenevat
yksityiskohdista. Ulkomaanedustustojen asia on miettiä väylät ja mitä
puhutaan.
Kivinen muistuttaa, että Venäjällä kohukirjoittelua on ollut muistakin
maista.
–Venäläiset lopettivat adoptiot Yhdysvaltoihin, kun syntyi suuri kohu
amerikkalaisäidistä, joka palautti ongelmalapseksi osoittautuneen lapsen
yksin lentokoneessa takaisin Venäjälle.
Vaikka Kivinen moittii viranomaisten toimintaa veteläksi, hän ei
kuitenkaan usuta käymään dosentti Johan Bäckmanin kimppuun.
–Demokraattisessa maassa saa esittää omia argumenttejaan, Kivinen
huomauttaa.
Bäckmanin toiminnasta hän toteaa kuitenkin, että se on kaikkea muuta
kuin viatonta.
Tutkija Katri Pynnöniemi
Ulkopoliittisesta instituutista toteaa, että dosentti Bäckmanin puheet
ovat ristiriidassa siihen, millaisen Suomi-kuvan me oletamme olevan
vallalla. Hän ei näe Bäckmanin puheita uhkana.
–Venäjä on valtava maa, ja venäläisetkin ovat selväjärkistä kansaa.
Pitää osata laittaa asetelmat kokonaisuuksiin, vaikka olemmehan me
suomalaiset aina huolissamme siitä mitä muut ajattelevat meistä.
Huoltajuuskiistan käsittelystä Pynnöniemi toteaa, että suomalaisilla on
aina ollut tietty logiikka, kuinka sosiaaliviranomaisten asiat
hoidetaan.
–Nytkin toiminta on ollut johdonmukaista, mutta kun asiat paisuvat
tällaisiin mittoihin, pitäisi osata tulla ulos. Venäjällä asiat viedään
presidentin pöydälle, meillä toimitaan viranomaiskoneiston kautta. Siinä
on ero, hän huomauttaa.