Mubarak: Tahtoisin erota, mutta en uskalla
Egyptin presidentti Hosni Mubarak sanoi tv-kanava ABC:n
haastattelussa myöhään torstaina haluavansa erota, mutta pelkäävänsä
sen johtavan kaaokseen. Mubarak sanoi saaneensa tarpeeksi, koska hän on
palvellut maataan 62 vuotta.
Mubarak pahoitteli haastattelussa väkivaltaa ja kiistää hallituksen
olevan vastuussa siitä. Mubarak syyttää väkivallasta kiellettyä
Muslimiveljeskuntaa.
Egyptin ja koko pohjoisen Afrikan tilanne ei vaikuta nyt
suomalaisten turvallisuuteen kotimaahan asti. Ulkopoliittisen
instituutin tutkija Teemu Sinkkonen uskoo, että akuutin myllerryksen
keskellä esimerkiksi terrorismin uhka voi jopa laskea koko Euroopassa,
koska ääriliikkeetkin keskittyvät Egyptiin. Mubarakin jälkeinen aika on
sen sijaan eri kysymys. Uusien vallanpitäjien mukana voi muuttua koko
alueellinen tasapaino, ja Eurooppa alkaa taas kiinnostaa eri ryhmiä
niin hyvässä kuin pahassa. Sinkkonen joka tapauksessa uskoo, että
ainakin vielä Egyptillä on tie auki myös demokratian suuntaan.
Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän mielenosoitukset ja kansannousut ovat
alkaneet vaikuttaa myös suomalaisten elämään. Kymmenet tuhannet ovat
esimerkiksi joutuneet muuttamaan loma- ja työmatkasuunnitelmiaan.
Mikäli tilanne jatkuu ja kerää lisää voimaa, vaikutukset syvenevät ja alkavat koskea useampia elämänalueita.
Tutkija Teemu Sinkkonen
Ulkopoliittisesta instituutista, olet paneutunut poliittiseen
radikalismiin ja terrorismiin tutkimuksissasi. Onko terrorisminuhka
Euroopassa nyt pahenemassa?
– Itse asiassa nämä tapahtumat voivat lyhyellä tähtäimellä vähentää
sitä, koska myös ääriliikkeiden mielenkiinto on nyt keskittynyt
Egyptiin.
Entä jos sekasorto jatkuu ja syvenee? Miten se voi vaikuttaa suomalaisten turvallisuuteen?
– Silloin esiin voi tulla ongelmia esimerkiksi pakolais- ja
siirtolaistulvan muodossa. Ja tietysti, jos eurooppalaisittain
ajatellen ei-toivotut liikkeet saavat vahvaa jalansijaa Egyptissä,
silloin koko poliittinen tasapaino alueella järkkyy.
– Egyptihän esimerkiksi on tähän asti ollut Mubarakin kautta vankka
Yhdysvaltojen liittolainen, ja mikäli se yhteys katkeaa, tilanne on
uusi ja ainakin hetken epävakaa.
Mihin itse arvioit tilanteen johtavan?
– Erittäin vaikea sanoa, mutta minusta tässä on vielä paljon toivoa
myönteisestä kehityksestä, eli että mentäisiin demokratian suuntaan.
Erityisasiantuntija Jyrki Pohjolainen Öljyalan Keskusliitosta, nouseeko bensiinin ja polttoöljyn hinta?
– Aika vaikea arvioida, mutta kyllä tämä tilanne on markkinoilla jonkun verran vaikuttanut raakaöljyn hintaan.
Vaikutusta siis on, vaikka Egypti ei itse olekaan öljyntuottajamaa?
– Siinä ollaan kuitenkin lähellä näitä tärkeitä tuottajamaita, ja
siten yleinen poliittinen tilanne vaikuttaa. Poliittinen ilmapiiri on
kiristynyt, ja se näyttää yleensä lisäävän paineita öljyn hintaan.
Entä vähittäiskauppojen
tavarahuolto. Voiko jostain tulla pulaa tai voivatko hinnat nousta,
Tuko Logisticsin ostojohtaja Heikki Koivisto?
– Tuolta alueelta on vähän suoraa tuontia, mutta eurooppalaisille
pakkaajille sieltä saattaa tulla enemmän tavaraa. Ja mitä jotkin
bränditoimittajat hankkivat sieltä, niin kyllä sillä voi tietysti ajan
mittaan olla vaikutusta ainakin hintoihin. Sanotaan nyt niin, että joku
muu maa (kuin Egypti) voisi vaikuttaa paljon enemmän.
Miten rauhattomuuksien pitäisi levitä tai vaikuttaa, jotta tuntuvampia ongelmia syntyisi?
– No, jos Suezin kanavan käyttö hankaloituisi, sillä olisi jo eri
mittakaavan vaikutukset, vaikka on niitäkin vaikea tarkkaan arvioida.
Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta, onko sahatavaran vienti uhattuna?
– Tavara ei nyt liiku Aleksandrian satamasta, ja on tullut viestejä,
ettei sitä kannata nyt viedä sinne lisää. Se on sinne pinottuna, eikä
liiku eteenpäin.
Joko alalla aletaan hermostua?
– Ei tässä vielä paniikkia ole, mutta Algeria ja Egypti ovat
vuodesta 2007 olleet meidän suurin yksittäinen vientialue
määrällisesti. Erityisesti mäntypuu on siellä kysyttyä. Jos sieltä
päästä ei kuulu esimerkiksi kahteen viikkoon mitään, niin kyllä meillä
alkavat hermot kiristyä.