The True Finns a mystery to the whole EU policy line

Perussuomalaisten nousu seuraavaan hallitukseen piirtäisi ison kysymysmerkin Suomen EU-politiikkaan. Ulkopoliittisen instituutin johtajan Teija Tiilikaisen mukaan perussuomalaisten kritiikki on kietoutunut vahvasti euroalueen kriisimaiden vakauttamistoimien ympärille, mutta muissa EU-politiikan kysymyksissä kannat eivät ole yhtä selvästi täsmentyneet.

– Jos perussuomalaiset on mukana kokoonpanossa, Eurooppa-politiikan linja on aika arvoitus, hän sanoo.
Tiilikainen huomauttaa, että Eurooppa-politiikka on laaja käsite, johon kuuluu maatalouspolitiikkaa, sisämarkkinoiden toimintaa, yhteisen päätöksenteon kehittämistä ja laajentumiskysymyksiä.
– Suomellahan on pitkä linja yhteistä rahapolitiikkaa tukevana, unionia rakentavana ja laajenemista tukevana jäsenmaana. Mitä tälle linjalle tapahtuu?

Erivapaus tukipäätöksiin

Kreikka on vajoamassa yhä syvemmälle taloudelliseen ahdinkoon.
Entistä todennäköisemmältä näyttää, etteivät nykyiset päätökset riitä ratkaisemaan Kreikan kriisiä.
Tiilikaisen mielestä mikään ei Kreikan tilanteessa viittaa kuitenkaan siihen, että EU:ssa oltaisiin luopumassa yhteisistä tukitoimista euroalueen kriisimaille. Toistaiseksi perussuomalaiset ovat kieltäytyneet tukemasta missään muodossa kriisimaita.
– Annetaanko perussuomalaisille mahdollisuus olla muiden kanssa eri linjalla hallituksessa? Tiilikainen kysyy ja viittaa vihreiden vapauksiin väistyvän porvarihallituksen ydinvoimapäätöksissä.
Ylipäätään perussuomalaisten on kuitenkin sitouduttava hallitusohjelman EU-politiikkaan, koska pelkkä kaiken vastustaminen ei hallituksessa ole mahdollista.

Eurolinja kiristynyt

Työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander näkee Suomen tukilinjan kriisimaille jo kiristyneen vaalien jälkeen.
– Eduskunnan Portugali-pakettihan sisälsi jo tunnelmaa, että vielä tämä hyväksytään, mutta ei uusia enää.
Kiander pitää selvänä, että Suomen hallitus joutuu vielä ottamaan kantaa velkaantuneiden maiden tukemiseen.
– Siinä mielessä tilanne on perussuomalaisten kannalta hankala, mutta myös muut puolueet joutuvat miettimään, kuinka pitkälle ollaan kriisimaiden tukemisessa valmiit menemään.
Viestit Suomen kiristyneestä linjasta Kiander uskoo kiirineen Brysseliin asti.
– Mikä hallitus hyvänsä voi vedota siihen, että Suomen on vaikea lähteä uusiin tukiratkaisuihin, Kiander sanoo.