Näin Putin pyörittää sekasortoista show'ta
Iltalehti
Kalle Jokinen
Senior Research Fellow at the Institute Katri Pynnöniemi commented on the Russian president Vladimir Putin’s exercise of power in Iltalehti on May 8th. According to Pynnöniemi, Putin’s decision-making looks like unpredictable irregularity.
Putinin Ukraina-politiikkaa leimaa ennakoimaton epäjatkuvuus, joka ajaa länsivallat nurkkaan.
Länsi pyrkii Vladimir Putinin lähipiiriin kohdistettujen pakotteiden kautta lyhentämään Venäjän presidentin liekaa, mutta mies näyttää silti kirmaavan avarilla laitumilla.
Vaikka Venäjän toimet – joiden sisältö riippuu melkoisesti lähteestä – on tuomittu laajalti, Krim on jo osa Venäjää, ja Itä-Ukraina vaikuttaa luisuvan yhä kauemmas Kiovasta.
Lähestulkoon kaikki syytökset kiistänyt presidentti Putin on kuitenkin onnistunut salaamaan lopullisen päämääränsä.
Foreign Policy -lehdessä aihetta ruotineen kirjailija-tv-tuottaja Peter Pomerantsevin mukaan Ukrainassa on käynnissä “epälineaarinen sota”, jota ei perinteisin keinoin voiteta.
Löyhänä lähtökohtanaan kirjoittaja käyttää vuosia Kremlin kulisseissa toimineen “harmaan kardinaalin” Vladislav Surkovin fiktiivistä novellia, jossa mies maalailee raadollista kuvaa modernin sodankäynnin murroksesta. Kirjoitus julkaistiin osuvasti kesken Krimin kaaoksen.
Sekasortoa
Venäjän toimet Ukrainassa perustuvat Pomerantsevin analyysin mukaan erilaisten ryhmien lietsontaan, jota hän kuvailee “epäsuoraksi interventioksi”.
Erilaiset, kansallisia sotavoimia pienemmät ryhmittymät nousevat limittäin, lomittain ja osittain toisiaan vastaankin luoden vaikeasti hallittavaa sekasortoa.
Näin Venäjä voi käyttää vaikutusvaltaansa, mutta välttää samalla suuremman konfliktin, joka ei olisi maan etujen mukaista, arvioi Ulkopoliittisen instituutin tutkija Katri Pynnöniemi.
Kaikukoppa kasvaa
Väkivaltaisten yhteenottojen lisäksi Ukrainan kriisi sytytti jo aikaa sitten kuuman informaatiosodan, jonka Venäjä pyrkii Pomerantsevin mukaan voittamaan kaikin mahdollisin keinoin.
Viestejä syötetään tiedotusvälineille muun muassa Venäjä-myönteisten kolumnistien kautta ja niitä räätälöidään erilaisille yleisöille. Eurooppalaiset oikeistonationalistit kiinnostuvat EU-vastaisuudesta, äärivasemmisto USA-vastaisuudesta ja konservatiivit homovastaisuudesta, listaa
Pomerantsev.
– Pomerantsevin esiin nostama tärkeä pointti ei sinänsä liity viestien erilaisuuteen, vaan siihen, miten olemassa olevaa kenttää hyödynnetään ja kaikukoppaa kasvatetaan, pohtii Pynnöniemi.
“Ennakoimaton epäjatkuvuus”
Lännen kannalta suurimman haasteen luo kuitenkin Putinin päätösten “ennakoimaton epäjatkuvuus”, sanoo Pynnöniemi.
– Meidän on vaikea päätellä edes lyhyellä aikavälillä, mitä Venäjällä tulee tekemään seuraavaksi.
Tutkijan mukaan Ukrainan kriisiä leimaava Venäjän päätöksenteon epäjatkuvuus on ollut läsnä läpi Putinin kolmannen presidenttikauden.
Putinin Ukraina-show’n myötä ennakoimattomuus on viimeistään noussut globaaliin valokeilaan.
Kaiken kaikkiaan Venäjän toimet Ukrainassa saattavat Pynnöniemen arvion mukaan olla osin suunniteltua, osin taas improvisoitua.
– Krimille Venäjä lähti, kun tilaisuus tuli, se tuskin oli suunniteltua. Nyt on hyvin vaikea sanoa, miksi Venäjä lähti osaltaan rakentamaan epävakautta Itä-Ukrainassa.
Venäjän lopullinen päämäärä on pysynyt visusti piilossa. “Epälineaarisen” ajatusmallin mukaisesti edes Krimin tapahtumat eivät ennakoi Itä-Ukrainan kohtaloa, tutkija muistuttaa.
– Se olisi lineaarista päättelyä. Saatamme katsoa nyt ihan vääriä asioita, Pynnöniemi summaa.