Institute Director Teija Tiilikainen discusses the means used by countries to gain votes from other states as they pursue membership of the UN Security Council. Etelä-Suomen Sanomat, 26 August.
Kampanja: Maat voivat vastapalvelusten toivossa luvata äänensä useammalle kuin yhdelle hakijalle.
Suomen kampanja YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi on loppusuoralla.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kertoo, että
jäsenyyttä hakevat valtiot kalastelevat muiden maiden ääniä mitä
erilaisimmilla tempauksilla. Hänen mukaansa ääniä on varmisteltu ennen
vaalia esimerkiksi traktorikaupoilla.
– Temppuja on ollut joka lähtöön, hän sanoo.
YK:n yleiskokous äänestää vaihtuvista jäsenistä lokakuussa. Tullakseen valituksi Suomi tarvitsee 129 maan tuen.
Suomi on varmistellut tukea esimerkiksi lahjoittamalla rahaa
transatlanttisen orjuuden muistomerkin rakentamiseen New Yorkiin.
Lisäksi on tuettu köyhien maiden edustajien osallistumista
kansainvälisiin tapahtumiin.
Avustukset eivät kuitenkaan takaa ääniä. Vaihtuvista jäsenistä
äänestetään salaisella lippuäänestyksellä, ja maat voivat
vastapalvelusten toivossa luvata äänensä useammalle kuin yhdelle
hakijalle.
– Usein käykin niin, että valtio äänestää jotakin muuta ehdokasta kuin mitä on luvannut, Tiilikainen sanoo.
Hallitus teki päätöksen
Suomen asettumisesta ehdolle vaihtuvaksi jäseneksi vuonna 2002. Toden
teolla vaalikampanjaa on käyty kolme ja puoli vuotta.
Ulkoasiainneuvos Kari Kahiluoto kertoo, että ehdokkuutta on tuotu
esille valtionjohdon ja hallituksen tapaamisissa ulkovaltojen edustajien
kanssa sekä kansainvälisissä kokouksissa.
Kampanjan budjetti on kaksi miljoonaa euroa. Siitä 750·000 on varattu
hankkeisiin, joiden avulla Suomi kiillottaa kuvaansa maailmalla.
Tyypillisesti ääniä varmistellaan myös lupaamalla vastineeksi tukea muille maille niille tärkeissä päätöslauselmissa.
Kampanjassa Suomi esitetään luotettavana maailmankansalaisena, joka on
sitoutunut YK:n toimintaan. Mainostemppuihin ei ole ryhdytty.
– Teemat, joita tuomme esille, ovat samoja kuin ennenkin, Kahiluoto sanoo.
Suomi kilpailee länsimaiden kahdesta paikasta yhdessä Luxemburgin ja
Australian kanssa. Kahiluodon mukaan Suomella on hyvät mahdollisuudet
tulla valituksi.
-Olemme varovaisen optimistisia. Varmoja ääniä on kuitenkin vain yksi, eli meidän oma.
Australian oppositio on
kritisoinut maan kalliiksi käynyttä ehdokkuuskampanjaa. Suomessa taas ei
ole juuri kyselty, miksi maa on ylipäänsä lähtenyt kisaan mukaan.
Kampanjatyö nielee rahaa, ja vaihtuvilla jäsenillä on käytännössä vain
vähän valtaa turvallisuusneuvostossa. Pysyvät jäsenet voivat
veto-oikeudellaan estää minkä tahansa päätöksen syntymisen.
Lisäksi juuri kukaan ei tunnu edes tietävän, mitä maita turvallisuusneuvoston vaihtuvilla palleilla kulloinkin istuu.
Ulkopoliittisen instituutin Tiilikainen muistuttaa, että vaihtuvan
jäsenen valta riippuu teemasta ja asiasta, jota kulloinkin käsitellään.
Rooli näkyy lähinnä diplomaattipiireissä ja järjestömaailmassa.
– Tilanteet, joissa pysyvien jäsenten sukset ovat menneet ristiin, ovat
poikkeuksia. Usein tehdään päätöslauselmia missä turvallisuusneuvosto
on yksimielinen. Silloin vaihtuvat jäsenet ovat mukana rakentamassa
konsensusta.
– Saksa pidättäytyi äänestämästä turvaneuvostossa Libyaa koskevassa kysymyksessä. Sen huomasi moni, Kahiluoto lisää.
Olemme varovaisen optimistisia.
Kari Kahiluoto
Turvaneuvosto
Rauhan vartija
YK:n turvallisuusneuvosto käsittelee rauhaa ja turvallisuutta koskevia kysymyksiä.
Turvallisuusneuvosto voidaan kutsua koolle milloin tahansa lyhyellä
varoitusajalla. Mikä tahansa maa tai YK:n pääsihteeri voi kiinnittää
turvallisuusneuvoston huomion konfliktiin.