Ukrainan suuntana on länsi, mutta jarruna itä
Helsingin Sanomat
Suvi Turtiainen

Senior Research Fellow at the Institute Kristi Raik commented on the situation in Ukraine in Helsingin Sanomat on June 25th. According to her, the fact that Petro Poroshenko and Vladimir Putin negotiate for ceasefire in Eastern Ukraine proves that Russia is supporting the insurgents.
Vallankumous käänsi Ukrainan ulkopoliittisen kompassin kohti länttä mutta sekoitti maan sisäisesti
Ukrainan vallankumouksesta on neljä kuukautta.
Helmikuun jälkeen maa on menettänyt Krimin niemimaan Venäjälle ja joutunut rajuihin taisteluihin Itä-Ukrainan Venäjän-mielisiä separatisteja vastaan. Satoja on kuollut, tuhansia paennut kodeistaan. On selvää, että Ukraina on itsenäisyytensä ajan pahimmassa kriisissä.
Toi vallankumous silti hyvääkin, sanoo Oleksiy Haran puhelimitse Kiovasta.
“Suurin muutos on vapaus. Vapaus ilmaista itseään.”
Kyiv-Mohyla-akatemian professori Haran oli mukana länsimielisten Maidan-liikkeessä, joka vaati läpi talven Kiovan keskusaukiolla Ukrainan poliittisen järjestelmän uudistamista länsimaisia arvoja vastaavaksi ja suisti lopulta Viktor Janukovytšin vallasta. Nyt mielenosoitukset ovat vaienneet ja kansalaisjärjestöt valvovat poliittista muutosta.
“Maidan on lakannut fyysisesti olemasta, mutta sen henki on yhä olemassa”, Haran sanoo.
Kohti EU-sopimusta
Jos Maidanin henki tarkoittaa Ukrainan uutta länsisuuntausta, Haran on oikeassa. Ukraina on vastavalitun presidenttinsä Petro Porošenkon johdolla lipumassa vakaasti lähemmäs EU:ta.
Perjantaina Ukrainan on määrä allekirjoittaa yhteistyösopimus unionin kanssa. Sama assosiaatiosopimus oli viime marraskuussa syy, miksi Maidan-liike syntyi. Venäjän painostama Janukovytš vetäytyi sopimuksesta viime tingassa, mikä sai sadattuhannet ukrainalaiset Kiovaan Maidanin aukiolle vaatimaan sopimuksen solmimista.
Sopimusta tärkeämpää oli se, mitä se ukrainalaisille edusti: länsimaista demokratiaa, oikeusvaltiota ja vapautta korruptiosta.
Sopimuksen viivästyminen saattoi olla EU:n etu. Janukovytš vetkotteli vuosia Venäjän ja EU:n välillä ja valitsi lopulta Venäjän tarjoamat nopeat talousavut. Nyt maata johtaa länsimielinen presidentti, joka sai vaaleissa kansalta vahvan mandaatin viedä Ukrainan liki EU:ta.
“EU:n odotukset ovat nyt paljon korkeammalla”, sanoo European Council on Foreign Relations -ajatushautomon tutkija Andrew Wilson. “Pelkästään se, että Porošenko ja [pääministeri] Jatsenjuk puhuvat englantia, on helpottanut yhteistyötä.”
Ukraina on vallankumouksen jälkeen suostunut Kansainvälisen valuuttarahaston rankkoihin lainaehtoihin, mikä helpottaa EU-tukien myöntämistä raskaasti velkaantuneelle taloudelle.
Haasteena itä
Länsisuuntaus ei miellytä kaikkia Ukrainassa. Yhdysvaltalaisen PEW-tutkimuskeskuksen mukaan nihkeimmin EU:hun suhtaudutaan Venäjän valtaamalla Krimillä ja idässä – toisaalta Itä-Ukrainassa suurin osa kansasta pitää myös Venäjän vaikutusta Ukrainaan huonona.
Epäluuloa Kiovan uutta hallintoa kohtaan on lisännyt se, ettei väliaikaiseen hallitukseen valittu vallankumouksen jälkeen yhtään Itä-Ukrainaa selkeästi edustanutta ministeriä.
Kiovan hallinto onkin yrittänyt tyynnytellä Itä-Ukrainaa nimittämällä paikallisia voimahahmoja alueiden kuvernööreiksi. Dnipropetrovskissa kuvernööriksi nostettiin monimiljardööri Ihor Kolomoiski. Hänen on onnistunut pitää alue rauhallisena.
Silti hänen valtaannousunsa on kaiku Janukovytšin oligarkki-Ukrainasta.
“Yksi Maidanin vaatimuksista oli päästä eroon tästä järjestelmästä. Nyt osa oligarkeista on vaikutusvaltaisempia kuin koskaan aiemmin”, sanoo Ukraina-tutkija Susan Stewart saksalaisesta Stiftung Wissenschaft und Politik -tutkimuskeskuksesta.
Uudistusten läpiviemistä hidastaa myös parlamentti, jonka edustajat ovat Janukovytšin ajalta. Ennenaikaisista vaaleista ei ole päätetty, vaikka kansalaisyhteiskunta vaatii niitä pikaisesti.
Kaikkia idän alueita ei ole saatu rauhoitettua paikallisilla suurliikemiehillä.
Ukrainan armeija taistelee jo kolmatta kuukautta Venäjän-mielisiä separatisteja vastaan Luhanskin ja Donetskin alueilla. Sekä Donetskin että Luhanskin kapinalliset ovat julistaneet alueille itsenäisen “kansantasavallan”.
Pientä toivoa herätti kapinallisten suostuminen maanantaina Porošenkon julistamaan viikon tulitaukoon. Tulitauko rikkoutui heti tiistaina, kun Venäjä-mieliset ampuivat alas Ukrainan armeijan helikopterin Slovjanskissa. Yhdeksän ihmistä kuoli Kiovan mukaan turmassa.
Naapurina Venäjä
Venäjän osuus Ukrainan sisäiseen kaaokseen on yksi kriisin suurimmista kiistakysymyksistä.
Varmaa on, että Venäjän sotilaat olivat Krimillä, kun niemimaa liitettiin osaksi Venäjää. Varmaa on myös Venäjän tuki Itä-Ukrainan separatisteille. Se, mitä tukea separatistit saavat, on vaikeampi vahvistaa.
“Jo se, että tulitauosta neuvotellaan Porošenkon ja Putinin kesken, myöntää epäsuorasti sen, että Venäjä tukee kapinallisia”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristi Raik.
Raikin mukaan Venäjän tavoite on yhä estää Ukrainan länsisuuntaus ja sitoa se omaan valtapiiriinsä.
Donetskin ja Luhanskin alueen separatistit kiistävät, että Venäjä varustaisi heitä aseilla tai lähettäisi taistelijoita, mutta myöntävät, että riveissä on Tšetšeniasta ja muualta Venäjältä saapuneita taistelijoita.
Myös aseita virtaa rajan yli.
Venäjä on kertonut olevansa valmis puolustamaan Itä-Ukrainan venäjänkielisiä, jos se kokee heidän olevan uhattuina. Erityistä huomiota on saanut Ukrainan äärioikeisto, jonka Venäjän valtiollinen media on maalannut Kiovan “fasistihallinnon” vaikuttavaksi voimaksi ja väkivallan aiheuttajaksi. Pelko on ylimitoitettu: äärioikeistolaiset Oikea sektori ja Svoboda saivat presidentinvaaleissa yhteensä parin prosentin kannatuksen.
YK puolestaan kertoo tuoreessa raportissa, miten sieppaukset, kidutus ja siviilien tappaminen lisääntyivät Donetskissa ja Luhanskissa sen jälkeen, kun Venäjä-mieliset joukot saivat haltuunsa aseita.
Myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Venäjän-mieliset ovat lähempänä fasisteja, jos ideologian määritelmäksi otetaan muun muassa etnisyyteen pohjautuva nationalismi, demokratian halveksinta ja vastustajien väkivaltainen kohtelu.
“Itä-Ukrainassa – – separatisteiksi kutsutut aseistetut toimijat ja heidän kansainväliset tukijansa täyttävät myös lähes kaikki edellä mainitut fasismin tunnusmerkit, ainakin huomattavasti selkeämmin kuin tällä polttomerkillä leimattu Kiovan hallitus”, Tuomioja kirjoitti blogissaan toukokuun lopussa.
Tiistaina Putin pyysi duuman ylähuonetta poistamaan hänelle myönnetyn oikeuden aloittaa sotatoimet Ukrainassa, mikä tulkittiin liennytykseksi.
Varjona sota
Idän taistelut vaikuttavat koko kansaan. “Sota vaikuttaa ihmisiin psykologisesti. Kaikesta huomaa, että olemme sodassa”, Oleksiy Haran sanoo.
Verta luovutetaan. Sotilaita tulee takaisin ruumispusseissa. “Mutta muuten elämä on rauhallista.”