Institute researcher Hanna Ojanen comments on the Finnish people’s attitudes towards NATO in an interview with Helsingin Sanomat on 26.6.
Tutkija: Muutoksen takana ovat kenraali Makarovin puheet ja Puolustusvoimien säästöohjelma.
Puolustusliitto
Natoon kielteisesti suhtautuvien määrä on vähentynyt.
Suomalaisista ei kuitenkaan ole tullut aiempaa
Nato-myönteisempiä, sillä samaan aikaan epätietoisten joukko
on kasvanut.
Kun viime joulukuussa suomalaisista 68
prosenttia sanoi “ei” maan Nato-jäsenyydelle, nyt enää 62
prosenttia vastustaa asiaa. Epätietoisten osuus on noussut 16
prosentista 21:een.
Asiat käyvät ilmi HS:n TNS Gallup Oy:llä teettämästä tutkimuksesta.
Kyselyä oli alettu tehdä viikko sen jälkeen, kun Venäjän asevoimien komentaja, kenraali Nikolai Makarov oli puhunut Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingissä.
Makarov
sanoi, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys olisi uhka
Venäjälle ja että Suomen ja Naton yhteistyön tiivistyminen
huolestuttaa Venäjää.
Viime viikonloppuna Venäjän
presidentti Vladimir Putin vahvisti Suomen presidentin Sauli
Niinistön valtiovierailun päätteeksi, että Venäjän johto
seisoo Makarovin puheiden takana.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija
Hanna Ojanen ei laita kielteisten Nato-kantojen vähenemistä
pelkästään Makarovin puheiden piikkiin, vaikka asiasta
nousikin näyttävä julkisuusmylläkkä.
Ojasen mukaan
Makarovin puheiden ohella tuloksissa näkyvät myös Suomen
puolustuksen uudelleenjärjestelyt säästöohjelmineen.
Ojanen
perustelee väitettä sillä, että selvityksen mukaan
epätietoisuus on lisääntynyt ja Naton vastustajien määrä
vähentynyt erityisesti miesten keskuudessa.
“Miehet
seuraavat ja huomaavat puolustuspolitiikkaan liittyviä
uutisia herkemmin kuin naiset, ja se voi olla tämän eron
takana.”
Natoon haluavien osuus on noussut vain yhden prosenttiyksikön 16:sta 17:ään.
Säästöpuheet
ovat saaneet ihmiset pikemmin hämmentyneiksi, eivät niinkään
ajaneet heitä Natoa kohti, tulkitsee Ojanen.
“Nyt on vähemmän niitä, joilla on syystä tai toisesta järkähtämätön selkeä kanta Natoon.”
Usein
käsitykset Nato-jäsenyydestä heittelevät sen mukaan, onko
puolustusliitolla ollut joku operaatio menossa.
“Viimevuotinen
Libyan-operaatio on unohdettu, joten tämä [mielipiteen
muutos] liittyy kotimaisiin asioihin”, sanoo Ojanen.
Tämänkertaisessa kyselyssä Nato-jäsenyyden kannatus on pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella.
Strategian
professori Pekka Sivonen Maanpuolustuskorkeakoulusta pitää
tutkimuksen mielipideliikahdusta merkittävänä.
Hän ei kuitenkaan usko Makarovin lausumien vaikuttaneen tuloksissa “puoleen tai toiseen”.
“On
ollut ennakoitavissa, että Natoa kohtaan tunnettu
kielteisyyden tunne madaltuu ajan mittaan”, sanoo Sivonen ja
viittaa suomalaisten muuttuneisiin käsityksiin EU:sta.
Natoon suhtautumisessa muutokset eri puolueiden kannattajien keskuudessa eivät ole merkittäviä.
Kaikkien
puolueiden kannattajien enemmistö suhtautuu kielteisesti
jäsenyyteen lukuun ottamatta kokoomusta.
Epätietoisuus on lisääntynyt kaikkien muiden paitsi vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa.