Mihin Venäjän johtaja pyrkii?
Iltalehti
Ville Paso

Senior Research Fellow at the Institute Sinikukka Saari commented on the position of the Russian president Vladimir Putin in Iltalehti on July 25th. According to Saari, Mr Putin has resurrected the old traditions of Soviet politics, but Russia still cannot be compared to the Soviet Union.




Mihin Venäjän johtaja pyrkii?

Tutkijan mukaan Putinin toimissa voi nähdä selkeän käännekohdan.

Ulkopoliitisen instituutin vanhempi tutkija Sinikukka Saari näkee Vladimir Putinin toimissa lähihistoriassa tapahtuneen muutoksen, jolla on vaikutuksensa myös viime päivien tapahtumiin.

Pitkään Venäjää seuranneen asiantuntijan mukaan vuoden 2011 Putinin vastaiset mellakat olivat muutoksen hetki Venäjällä.

– Putin on aina tasapainoillut voimamiehen ja pragmaattisen politiikan tekijän välillä. Vuoden 2011 tapahtumien jälkeen on tuntunut, että voimamiespuoli on puskenut hänestä esiin aste asteelta. Samalla hänen politiikkansa on muuttunut entistä ideologisemmaksi, Saari arvioi.

Tutkija toteaa, että monet Venäjän johtajan käyttämistä keinoista on kehitelty jo neuvostoaikoina 1970–1980-luvuilla. Hänen mielestään Venäjän johtajan voidaankin sanoa herättäneen vanhoja neuvostoperinteitä politiikassaan.

– Putinin aikana ohjatun demokratian piirteitä on päivitetty nykytodellisuuteen, Saari arvioi.


Klassisia oppeja

– Putin on muokannut todellisuutta niin, että suuren yleisön on ollut helppo omaksua Putinin viesti, Saari toteaa.

Asiantuntijan mukaan Putinille tilanteesta tekee helpon se, että suuret massat maaseudulla seuraavat ainoastaan Putinin hallinnolle valjastettua mediaa. Osaltaan vaikuttamisen helppouteen vaikuttaa myös heikko kielitaito, mikä vähentää maaseutuväestön mahdollisuutta saada tietoaulkomaisilta tahoilta.

Vaikka Putinin toimissa näkyvät klassiset neuvostopolitiikan opit, ei Venäjää voi Saaren mielestä rinnastaa Neuvostoliittoon.

– Putinin pyrkimysten taustalla on ideologisia tekijöitä, muttei samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa. Hänen pyrkimyksenään on ennen kaikkea asemansa ja valtansa sekä vallitsevan järjestelmän säilyttäminen, Saari analysoi.


Monta todellisuutta

– Tällä hetkellä maan kansalaisia psyykataan lännelle vihamieliseen arvomaailmaan ja historiakäsitykseen. Uutta historiapolitiikkaa Venäjä on ajanut jo vuosia, kirjailija Sofi Oksanen analysoi kesäkuussa Iltalehdelle kirjoittamassaan artikkelissa.

Vaikka Putin on onnistunut tehokkaasti muokkaamaan venäläistä mielipideilmastoa myös Sinikukka Saaren mielestä, on Putin myös pahasti epäonnistunut keskeisissä tavoitteissaan tutkijan mukaan.

– Aiemmin Putin alleviivasi, että Venäjästä luotaisiin kilpailukykyinen ja moderni valtio. Yhä vähemmän näemme sen suuntaista kehitystä, Saari kuvailee.

Kilpailukyvyn ja nykyaikaisuuden tavoittelun sijaan Putin on tutkijan mukaan keskittynyt suurvaltapyrkimyksiinsä.


”Aito FSB-mies”

Välittömästi viimeviikkoisen koneturman jälkeen asiantuntijat pitivät Venäjän edunmukaisena, että se luopuisi Itä-Ukrainan separatistien suorasta ja epäsuorasta tukemisesta.

Europarlamentaarikko Heidi Hautala (vihr) toteaa, että malesialaislentokoneen alasampuminen on ollut totuudenhetki Putinin osalta.

– Tilanne on näyttänyt suurelle yleisölle, ettei Putin ole halukas käyttämään vaikutusvaltaansa Ukrainan tilanteen rauhoittamiseksi, Hautala kertoo.

Hautalan mukaan Venäjän toimintatavat eivät ole kaukana siitä, että maata alettaisiin kutsua roistovaltioksi. Putinin toiminnassa näkyy europarlamentaarikon mukaan selkeästi tausta turvallisuuspalveluissa.

– Putin on aito FSB-mies, Hautala kuvailee.