Miksi öljymaa tukee uusiutuvaa energiaa?

Mari Luomi
Vihreä Lanka

Öljynviejämaat
ovat tähän asti jarruttaneet ilmastonmuutoksen vastatoimia. Nyt yksi
niistä pyrkii uusiutuvan energian kärkimaaksi. Miksi ihmeessä?

Öljyntuottajamaa
Arabiemiraatit on yllättänyt viime vuosina kansainvälisen yhteisön. Se
rakentaa täysin hiilidioksidineutraalia ekokaupunkia Masdar Cityä ja
pyrkii uusiutuvia energiamuotoja edistävän kansainvälisen järjestön
Irenan isäntämaaksi.

Tähän asti öljynviejämaiden
yhteistyöorganisaatioon Opeciin kuuluvat maat ovat jarruttaneet
ilmastonmuutoksen vastatoimia vaatimalla, että niille korvataan rahassa
menetykset, joita uusiutuvien energiamuotojen tukeminen ja öljystä
irrottautuminen aiheuttaa.

Viime vuosina Opecin rivit ovat
kuitenkin alkaneet rakoilla. Samalla Persianlahden pienet monarkiat,
kuten Arabiemiraatit, Bahrain ja Oman, ovat muuttaneet suhtautumistaan
ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Tämä näkyi selkeästi kuukausi
sitten, kun Saksassa perustettiin uusi kansainvälinen järjestö Irena,
International Renewable Energy Agency.

Sen tehtävä on tukea sekä
kehitysmaita että teollistuneita maita uusiutuvien energiamuotojen
käytön lisäämisessä. Järjestön taustalla on teollisuusmaiden
tyytymättömyys jo 1970-luvulla perustettuun kansainväliseen
energia-alan lobbausjärjestöön IEA:han, eli International Energy
Agencyyn.

Perustamissopimuksen allekirjoittaneista 75 maasta
valtaosa on kehitysmaita, mutta Yhdysvallat, Kiina ja Intia loistavat
poissaolollaan. Suurista EU-maista järjestöön ovat liittyneet Saksa,
Ranska ja Espanja.

Kiinnostavinta Irenassa on, että sen
perustajiin kuuluu neljä öljyntuottajamaata, eli Yhdistyneet
Arabiemiirikunnat, Algeria, Iran ja Nigeria. Näistä Arabiemiirikunnat
jopa kilpailee Itävallan kanssa järjestön päämajan isännyydestä. Kisa
ratkeaa kesäkuussa Kairossa.
Mitä uusiutuviin energioihin nihkeästi
suhtautuvat öljyntuottajamaat tekevät niiden käyttöä edistävässä
Irenassa, jonka rahoituskin perustuu jäsenten vapaaehtoisiin maksuihin?

Ensisilmäyksellä
Arabiemiraattien ehdokkuus järjestön päämajapaikaksi näyttää lähinnä
vitsiltä, mutta maa on liikkeellä tarkasti mietityllä agendalla.
Tarkastellaanpa hieman, millainen peluri on liikkeellä.

Persianlahdella
sijaitseva Arabiemiraatit on seitsemän emiirikunnan muodostama löyhä
liittovaltio, jonka jäsenillä on itsemääräämisoikeus öljyvaroihinsa.
Rikkain ja suurin emiirikunnista, Abu Dhabi, omistaa yli 90 prosenttia
koko maan öljystä, joka on kymmenen prosenttia maailman tunnetuista
öljyvaroista. Viime vuosiin asti se on elellyt hiljaiseloa
fossiilisesta polttoaineesta saamiensa myyntitulojen turvin.

Arabiemiraattien
kiinnostus vihreään energiaan kumpuaa osittain pidetyn hallitsijan
sheikki Zayedin perinteestä. Vuonna 2004 kuollut sheikki oli suuri
luonnon ystävä. Arabiemiraattien kiinnostuksesta vihreään energiaan on
ollut konkreettista näyttöä jo ennen maan liittymistä Irenaan. Kolme
vuotta sitten Abu Dhabissa perustettiin valtion tuella Masdar
Initiative-hanke, jonka tavoitteena on nostaa emiraatti uuden
energiateknologian johtajaksi maailmassa. Se kehittää ja tuottaa
vaihtoehtoja  fossiilisille polttoaineille houkuttelemalla maahan alan
asiantuntijoita ja rahoitusta.

Masdar sijoittaa myös ulkomaisiin
alan yrityksiin. Viime syksynä se osti arviolta kolmanneksen
suomalaisesta WinWinD-tuulivoimayhtiöstä.Masdar Initiative käsittää
puoli tusinaa uusiutuviin energiamuotoihin ja puhtaaseen
öljyteknologiaan liittyvää laajaa hanketta, joihin se on saanut
valtiolta pesämunaksi yli 20 miljardin dollarin pääoman. Hankkeista on
saanut eniten huomiota ekoutopiakaupunki Masdar City, jonka kerrotaan
valmistuvan vuonna 2016.

Autoton, jätteetön ja
hiilidioksidineutraali Masdar City rakennetaan tyhjästä. Kaupunkiin
odotetaan muuttavan 50 000 asukasta ja toista tuhatta yritystä.
Tarkkaan hiotun markkinointikampanjan ansiosta kaupunki on jo saanut
runsaasti positiivista mediajulkisuutta
maailmalla. Masdar-hanketta on pidetty malliesimerkkinä koko Lähi-idälle.

Ei
kuitenkaan ole syytä olla naiivi. Arabiemiraattien aluevaltauksen
taustalla on paljon muutakin kuin ympäristöherätys, tärkeimpinä
ilmastonmuutoksen nousu kansainväliselle energia-agendalle ja
Persianlahden demografinen haaste: kasvava väestö tarvitsee lisää
työpaikkoja
ja energiaa. Jokainen öljysheikkikin tietää, että ilmastonmuutos on
totta ja että Persianlahdelta tähän mennessä löydetty öljy tullaan
kuluttamaan loppuun.

Tavoittelemalla Irenan päämajan paikkaa
Arabiemiraatit ei siis niinkään yritä sabotoida uusiutuvien energioiden
kansainvälistä agendaa vaan rakentaa selviytymispakettia
tulevaisuutensa turvaksi.

Masdar onkin vain yksi hanke maan
talouden monipuolistamiseen tähtäävien hankkeiden joukossa. Abu Dhabi
sijoittaa vastaavan suuruisia summia lentokone- ja
kemikaaliteollisuuteen, eli kasvihuonekaasuja tuottaviin aloihin. Sillä
on rakenteilla maailman suurin kemikaalikompleksi, Chemicals Industrial
City, ja aivan Masdar Cityn kylkeen uusi formularata.Emiraatin uuden
ekoimagon kannalta ongelmallisia ovat myös tekosaaret ja nyt jo hieman
laantunut rakennusbuumi, joiden ympäristövaikutukset ovat räikeässä
ristiriidassa Masdarin ekoutopian kanssa.

Persianlahden pienissä
monarkioissa tuotetaan asukaslukuun nähden eniten kasvihuonekaasuja
maailmassa. WWF:n mukaan Arabiemiraateilla oli vuonna 2008 maailman
suurin ekologinen jalanjälki.

Arabiemiraateilla onkin
uskottavuusongelma sen tavoitellessa johtoasemaa vihreän energian
alalla: onko maa Irenassa mukana luodakseen uutta kansainvälistä
energiataloutta vai vain hankkiakseen taloudellisia ja poliittisia
hyötyjä?

Oli vastaus kumpi tahansa, on Persianlahden pienissä öljyntuottajamaissa kehittyvä asennemuutos joka tapauksessa merkittävä.

Jos
Abu Dhabin Masdar menestyy, saattavat muut ilmasto-oloiltaan ja
taloudellis-poliittisilta järjestelmiltään samanlaiset maat alueella
ottaa siitä mallia ja Persianlahdella saatetaan lähivuosikymmeninä
takoa mustan kullan ohella myös vihreää kultaa.

Irenan
sihteeristön sijoittaminen OECD:n ulkopuoliseen maahan olisi
teollisuusmailta vahva symbolinen ele kehittyvälle maailmalle.