Tämän vuoksi Venäjä rakastaa Putinia
Iltalehti
Sami Koski

Vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimia on kritisoitu ankarasti länsimediassa, Venäjällä Putin on suositumpi kuin koskaan.

On uudenvuodenaatto vuonna 1999. Venäjän virkaa tekevä presidentti Vladimir Putin on juuri ottanut presidentin tehtävät hoitaakseen Boris Jeltsiniltä. Vaikka 47-vuotias hallitsija lupaa kansalle ensimmäisessä televisiopuheessaan demokratiaa ja sananvapautta, sitä kansa ei saa. Rahaa, ulkomaanmatkoja ja voita leivän päälle kylläkin.

Edellä mainitut seikat ovat taanneet Putinille hurjan suosion. Vaikka länsimaiden mediassa Putinia on riepoteltu Ukrainan kriisin vuoksi, Venäjällä Putinin suosio oli toukokuussa jo 83 prosenttia.

– Putinin aikana, sanotaan vuoteen 2008 asti, on ollut jatkuvaa talouskasvua. Se on tavalliselle ihmiselle tärkeää. 1990-luvulla elämä oli täyttä kaaosta. Talous oli romahtanut. Ihmiset vertaavat siihen, millaista elämä oli edellisellä vuosikymmenellä: varsinkin, kun myös valtion tiedotusvälineet tuovat asiaa koko ajan esiin, Malmössä ilmestyvän Sydsvenska Dagbladetin toimittaja Kalle Kniivilä sanoo.

Venäjä suurvallaksi

Elokuussa suomeksi julkaistun Putinin väkeä -kirjan (Into) kirjoittaja Kalle Kniivilä haastatteli kirjaansa varten tavallisia venäläisiä Putinin suosion syistä.

Parantuneen elintason lisäksi myös Venäjän kansainvälisen aseman palauttaminen on nostanut lähes 14 vuotta joko presidenttinä tai pääministerinä johtaneen Putinin suosiota kansan keskuudessa.

– Putinin tullessa valtaan oli kansallinen alennustila. Koettiin, etteivät ulkomaat kunnioita Venäjän suurvalta-asemaa. Nyt ihmiset ajattelevat, että vaikka meitä ei kunnioiteta, niin meitä pelätään.

Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkija Sinikukka Saari muistuttaa, että jopa suurin osa Putinin kritisoijista on presidentin kanssa yhtä mieltä siitä, että länsi on kohdellut Venäjää huonosti.

– Tämä on tavallaan se, mistä Venäjällä on ollut tuki vuosikaudet. Se mitä on tapahtunut Ukrainassa, niin sehän vain tukee tätä narratiivia. Venäjä on jälleen valtio, jolla on maailmanpoliittista merkitystä ja joka pystyy toimimaan omalla alueellaan tai omalla etupiirillään.

Nimenomaan ulkopolitiikka yhdistää venäläisiä.

– Venäläiset haluavat nähdä maansa kansainvälispoliittisena toimijana, jolla on väliä. Jos se saadaan aikaan sillä, että muut maat pelkäävät Venäjää, sekin on parempi kuin se, ettei Venäjällä ole mitään merkitystä.

Kolmas syy Putinin suosioon on se, ettei hänelle ole vaihtoehtoja.

– Kaikki mahdolliset kilpailevat poliitikot on pysäytetty tavalla tai toisella. Myöskään tiedotusvälineissä ei tuoda esiin vaihtoehtoisia kuvauksia. Meillä on tämä Putin, asiat ovat järjestyksessä. Jos Putinia ei olisi, asiat eivät olisi järjestyksessä.

– Putin on vähän niin kuin Venäjän Kekkonen. Samalla tavalla kuin Kekkonen, Putin on turvallinen maan isä, joka suojelee Venäjää pahalta ulkomaailmalta. Kekkonen suojeli Suomea pahalta Neuvostoliitolta. Putin sitten vastaavasti suojelee Venäjää pahalta länneltä, Kniivilä pohtii.

Käännekohdassa?

Se, mikä Putinin suosion voi kaataa, on hankala kysymys.

Esimerkiksi Kniivilä sanoo, ettei lähitulevaisuudessa ole mitään sellaista, mikä voisi kaataa Putinin kansansuosion.

– Pidemmällä aikavälillä talous voi olla sellainen, jos se todella romahtaa.

Tutkija Sinikukka Saari muistuttaa, että riski kansan tyytymättömyyteen on olemassa. Kukaan ei kuitenkaan osaa sanoa, milloin kansa voisi todella tulistua Putinille.

– 2011 vuoden mielenosoitusten jälkeen nähtiin, että Putin on suhtautunut mielenosoituksiin ja kansalaisjärjestötoimintaan yhä kriittisemmin. Hän on halunnut rajoittaa ja valvoa esimerkiksi nettiä paljon tiukemmin. Näyttää siltä, että Putinin luottamus siihen, ettei Venäjällä nähdä mellakoita tai suurta oppositiota, on pienentynyt.