Aamulehti 12.02.2011, Kotimaa, UUTISSIVUT, sivu 8
Tärkeintä Wikileaksin Suomea koskevissa sähkeissä on niiden luoma yleiskuva maasta Yhdysvaltain silmissä, sanoo Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola. Helsingin Sanomien ja Ylen Wikileaks-tiedot vahvistavat kuvasta sen, mikä on jo muutenkin tiedossa.
– Suomi samastuu yhä enemmän läntiseen maailmaan. Suhteet Yhdysvaltoihin ovat hyvin syvät, kun taas suhde Venäjään on pragmaattinen, Aaltola kuvailee.
Suomalaiset ovat pitäneet Yhdysvaltain lähetystön varsin hyvin informoituna. Aaltolan mukaan tämä on luonnollista, koska kyseessä on maailman ainoa supervalta.
– Perusteema on, ollaanko pikkuisen liian lähellä Yhdysvaltoja ja vuotaako Suomi liikaa sinnepäin, hän sanoo.
Suomen ja Yhdysvaltain suhteiden hoito on ajoittain kyseenalaistettu 2000-luvulla. Diplomaattisähkeet osoittavat, ettei väleissä ole ollut todellista kitkaa.
– Istuvan presidentin arvostelulla on ollut käyttöä sisäpolitiikassa, Aaltola kuittaa.
Suhteilla on käyttöarvoa
Sisäpolitiikan kannalta on kiinnostavaa, miten politiikan eliitti on lähentynyt Yhdysvaltoja. Ilmiö tuo mieleen suomettumisen ajan ja Neuvostoliiton lähetystön.
– Poliitikot hankkiutuvat läheisiin suhteisiin Yhdysvaltojen kanssa, koska näillä suhteilla on käyttöarvoa. Syntyy epävirallisia verkostoja, joissa liikkuu myös valtaa, Aaltonen selittää.
Esimerkiksi Paavo Lipponen raportoi nopeasti Yhdysvalloille presidentti Tarja Halosen ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin keskusteluista. Aaltolan mukaan Lipposen toiminta sopii hyvin suomalaisen ulkopolitiikan linjaan.
– Lipponen yritti saada Yhdysvallat ymmärtämään Putinin asemaa Venäjällä ja puhui ikään kuin Putinin puolesta. Perinteinen suomalainen lähestymistapa on ollut, että suurvaltojen pitää ymmärtää toisiaan, Aaltola kertoo.
Helsingin Sanomien mukaan Wikileaks-sähkeet antavat kuvan täydestä liittolaissuhteesta Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Ainoa mikä puuttuu, on Suomen Nato-jäsenyys.
– Näinhän se tosiasiassa on.
Diplomaattisähkeistä huokuu pettymys siihen, ettei Suomi ole hakenut jäsenyyttä.
– Yhdysvallat on pyrkinyt olemaan sanomatta ääneen, että se on kärsimätön. Se ei halua antaa kuvaa painostamisesta, Aaltola sanoo.
Ei mitään järisyttävää
Aaltola ei usko, että tulevissa Wikileaks-paljastuksissa tulee esiin järisyttäviä paljastuksia.
– Suuret salaisuudet ovat ihan muissa asiakirjoissa.
Sisäpolitiikassa kiinnostaviksi asioiksi voivat nousta yhdysvaltalaiset luonnehdinnat täkäläisistä poliitikoista. Tämäntyyppisten raporttien kirjoittaminen on arkea diplomatiassa.
– On vähän lähettiläästä kiinni, mitä he kirjoittelevat. Tämä on tällaista päivittäistä kommentointia, kun niillä on tylsää siellä lähetystössä, Mika Aaltola naurahtaa.
—
“
Suomalaisesta ulkopolitiikasta ei saada minkäänlaista kuvaa toisen maan raportoinnin perusteella. Täytyy muistaa, että on kyse amerikkalaisten amerikkalaisille kirjoittamista raporteista.
Erkki Tuomioja (sd)
Kansanedustaja, ulkoministeri vuosina 2000-2007
Suhde ei ollut kovin toimiva Suomen ja Yhdysvaltain välillä. Sen näki alkumetreillä erittäin konkreettisesti.
Ilkka Kanerva (kok)
Kansanedustaja, ulkoministeri vuosina 2007-2008
En näe Wikileaks-vuodoissa mitään suurempaa draamaa. Ne ovat osa diplomaattista toimintaa, diplomatian ruisleipää.
Alexander Stubb (kok)
Ulkoministeri vuodesta 2008
Minusta suhteet ovat olleet erittäin asialliset, eivätkä ne ole mitenkään muuttuneet Ilkka Kanervan ja Alexander Stubbin aikana. Mielikuva on luotu tietoisesti, että suhteet olisivat olleet poikkeuksellisen aktiiviset.
Liisa Jaakonsaari (sd)
Europarlamentaarikko, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja vuosina 1999-2007
Ei voi olla oikein, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa tiedetään erittäin paljon vähemmän ajankohtaisista asioista kuin tietävät täällä olevat suurlähetystöt.
Pertti Salolainen (kok)
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja
Tausta
Suomi-sähkeet
Helsingin Sanomat kertoi perjantaina päässeensä Wikileaks-sähkeisiin käsiksi norjalaislehti Aftenpostenin kautta.
Yle puolestaan kertoi, että se on saanut noin tuhat Suomea koskevaa sähkettä suoraan Wikileaksilta Lontoosta.
Aftenposten kertoi joulukuussa saaneensa haltuunsa kaikki Wikileaksiin vuodetut diplomaattisähkeet.