Ulkopolitiikka 2/2021 on luettavissa lehden verkkosivuilta.

Tiedustelusta tuli avointa

TEEMA. Suurvaltajännitteiden kiristyminen on korostanut taas tiedustelun merkitystä, mutta ajat ovat muuttuneet sitten kylmän sodan. Internet ja sosiaalinen media pullistelevat avointa dataa, jota penkovat niin yritykset, kansalaisjärjestöt kuin valtiot. Varjoisat vakoiluvirastot ovat menettäneet monopolinsa ja ovat yhä riippuvaisempia yhteistyöstä yritysten kanssa. Kun valtiot siirtävät toimintojaan verkkoon, kyberturvallisuus korostuu. Keinot verkkovakoilun ja -sabotaasin estämiseksi ovat vähissä, eikä kansainvälistä tahtoa laittomuuksien kitkemiseksi tahdo löytyä.

EU:n vaikea naapuri

Euroopan unioni on onnistunut heikosti edistämään intressejään Venäjän kanssa, vaikka keinoja voisi löytyä esimerkiksi taloussuhteiden työkalupakista. Unionin sisällä Baltian maat ajavat muita tiukempaa linjaa: arvoista ei pitäisi joustaa.

Trumpin jälki Lähi-idässä

Kahdenkymmenen vuoden jälkeen Yhdysvallat vetää joukkonsa Afganistanista. Taliban-liike jäi kukistamatta, ja sillä on nyt mahdollisuus nousta valtaan. Afganistanin omakohtaisesti tunteva Olli Ruohomäki pohtii, mitä sodalla saavutettiin ja onko Taliban muuttunut vuosien varrella.

Ajassa

Kybertaitoja kansalaisille

Analyysi

Profiilissa Eliot Higgins
Tiedustelun renessanssi
Vakoilua vailla rajoja
EU:n valtit Venäjän varalle
Baltian hälytyskellot
Digiaktivismia venäläiseen tyyliin
EU tarjoaa Afrikalle keppiä
Suurvaltojen sylissä
Palaako Taliban?
Uusi strateginen yhtälö

Kirjat & keskustelu

Myanmar tarvitsee EU:lta
pakotteita ja tukea
Kiina kampittaa itseään
Strategisesta narsismista
strategiseen empatiaan
Amerikkalaistiedustelun
takkuinen alkutaival
Uskonnollisen oikeiston paluu
Yhteistyön ongelmien juuret
Saksan konservatiivien vastuu
Väkivallattoman vastarinnan
nousukausi
Nojatuolimatka Romaniaan
Suomi maailmalla 1921
Kun taloustieteilijä huutaa,
kuuleeko kukaan?
Hajataittoa