Venäjän ja Euroopan unionin suhteet vajosivat syvimpään kriisiin sitten kylmän sodan päättymisen maalikuussa 2014, kun Venäjä liitti Krimin itseensä. Alkuvuoteen 2015 saakka Ukrainan kriisi pysyi otsikoissa, ja siitä tuli yksi EU-maiden suurimmista turvallisuushaasteista.

Vuosien 2015 ja 2017 välillä kansainvälinen tilanne kuitenkin muuttui yhä mutkikkaammaksi, mikä heijastui Euroopan ja Venäjän suhteisiin. Pakolaiskriisi, kiihtyneet sisällissodat Syyriassa ja Libyassa, terrori-iskut, brexit ja transatlanttisen allianssin heikentyminen Donald Trumpin vaalivoiton myötä loivat merkittäviä haasteita EU:lle. Venäjästä tuli osa näitä kriisejä. Se esimerkiksi ehdotti terrorismin vastaista koalitiota lännen kanssa Lähi-idässä ja sekaantui joihinkin vaaleihin lännessä.

Tämä raportti pureutuu keskeisten EU-maiden Venäjä-suhteisiin ja maissa käytävään keskusteluun Venäjästä. Raportti paljastaa, kuinka jäsenmaiden näkemykset Venäjästä kehittyivät, välillä myös eri suuntiin, koska maat arvioivat kriisejä ja Venäjän roolia niissä eri tavoin.

Marco Siddi
Vanhempi tutkija - Euroopan unioni -tutkimusohjelma