yhteenveto

SUOMEN KANNATTAISI TIIVISTÄÄ YHTEISTYÖTÄ SAKSAN KANSSA

Suomenkielinen tiivistelmä Ulkopoliittisen instituutin Working Paperista 64

Saksa on ollut perinteisesti yksi Suomen tärkeimmistä kumppaneista. Vanhasen hallitusten aikana maiden väliset suhteet ovat kuitenkin maltillistuneet. Vaikka Suomi saa Saksassa verrattain vähän huomiota, useimmat saksalaiset päättäjät näkevät Suomen positiivisessa valossa ja pitävät maata vankkana eurooppalaisena kumppanina. Pienenä maana ja historiallisista syistä Suomi nauttii erikoishuomiota ja kunnioitusta intressejään kohtaan.

Venäjä on tärkeässä asemassa sekä Saksan että Suomen politiikassa ja maiden Venäjä- politiikka on hyvin samankaltaista. EU:n ja Venäjän kumppanuus on molempien maiden intressien mukainen. Nord Stream -kaasuputki on yhteensopiva Suomen Venäjä-politiikan kanssa, vaikkakin Suomen virallinen kanta on varovainen asian suhteen. Saksa ja Suomi ajavat molemmat lähentymistä länsimaiden ja Venäjän välillä. Yhdenmukaisista intresseistä johtuen Suomen Venäjä-asiantuntijuus on suuressa arvossa Berliinissä.

Lissabonin sopimukseen tähtäävässä keskustelussa EU:n tulevaisuudesta näkyi jakolinja pienten ja suurten jäsenmaiden välillä, mutta lopulta Saksa tuki perinteiseen tapaansa jäsenmaiden välistä tasa-arvoa ja yhteisöllistä päätöksentekoa. Toimiva ja tehokas EU on niin Saksan kuin Suomenkin intressien mukainen. Saksa arvostaa Suomen EU-politiikkaa ja tarjoaa sitä malliksi muille pienille jäsenmaille.

Maiden sotilaallisten suhteiden normalisoiduttua 1990-luvun alussa Suomi löysi Saksasta luotettavan ja vaikutusvaltaisen kumppanin. Saksan puolustuspoliittiset päättäjät eivät koe yhteistyön esteeksi sitä, että Suomi ei kuulu Natoon. Vaikka Suomen panos yhteisiin sotilasoperaatioihin ei ole määrällisesti merkittävä, maan YK-kokemus ja kansainvälinen maine ovat korvaamattomia voimavaroja.

Itämeren alueen politiikassa maat jakavat saman kannan mutta eri intressit. Suomi on tunnettu alueellisesta roolistaan, joka liittyy vahvasti pohjoiseen ulottuvuuteen ja Itämeren suojelukomissioon, Helcomiin. Suomi kiinnostaa Saksaa alueellisen roolinsa ansiosta. Itämeri ei ole kuitenkaan Saksan prioriteettien joukossa, eikä nykyinen hallitus pyri vahvempaan rooliin alueella.

Maatalous on Suomessa tärkeämpää kuin Saksassa. Kun yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan, Ranskan ja Ison-Britannian välille on odotettavissa ristiriitoja. Saksa tulee olemaan tässä tilanteessa avainpelaaja. Saksan hallitus tulee todennäköisesti tukemaan tarkistuksia, jotka ottavat huomioon alueelliset olot ja turvaavat maanviljelijöiden tuotannon. Suomen on oltava aktiivinen tuodakseen nämä erikoistarpeensa vahvasti esille ja Saksa on tässä asiassa Suomen luonnollisin kumppani.

Saksa jää tällä hetkellä liian vähälle huomiolle Suomen ulkopolitiikassa. Suomen erinomainen maine Berliinissä on hyvä perusta maiden välisille suhteille, mutta ilman Suomen aktiivista poliittista vuorovaikutusta maa ajautuu helposti sivuun muiden asioiden tieltä. Suomen tulisikin palauttaa Saksa ulkopolitiikkansa keskiöön, mikä veisi Suomea pienenä maana lähemmäksi Euroopan ydintä. Kriittinen mutta rakentava kumppanuus Saksan kanssa on Suomen intressien mukainen.