Etelä-Kiinan meren aluekiistoissa on kysymys valtiollisesta suvereniteetista enemmän kuin kilpailusta luonnonvaroista.

Kiistassa eivät ole vastakkain Kiina ja ASEAN, vaan myös ASEAN-maiden keskinäiset vaateet ovat osin päällekkäisiä. Vietnamin aluevaade on suuruudessaan ja epämääräisyydessään samaa luokkaa Kiinan vaateen kanssa.

Pahin riski alueella ei ole suurimittainen sotilaallinen selkkaus eikä kaasuvarantojen hyödyntämisen estyminen, vaan kalakantojen romahtaminen. Kalavarojen hallinta on vaikeaa niin kauan kuin merialueiden jaosta ei päästä sopimukseen.

Alueen valtiot ovat suvereniteettikiistoistaan huolimatta pystyneet käytännön yhteistyöhön. Osapuolet ovat sopineet pidättäytyvänsä aluekiistaa eskaloivista toimista. Tällaisen kehityksen jatkuminen on kaikkien osapuolten ja alueen ulkopuolisten toimijoiden intresseissä.

Alueen ulkopuolisten toimijoiden kannattaa tukea merenkulun vapautta, kestävää kehitystä ja luonnonvarojen yhteistä hyödyntämistä edistäviä toimia. Suvereniteettikysymysten suhteen ei ole järkevää asettua minkään osapuolen kannalle.

Jyrki Kallio
Vanhempi tutkija - Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma