Kazakstanin autoritaarinen johtaja Nursultan Nazarbajev erosi presidentin virasta maaliskuussa 2019 hallittuaan maata 30 vuotta. Seuraajaksi valittiin kesäkuun vaaleissa Nazarbajevin suojatti Kassim-Žomart Tokajev. Nazarbajev on kuitenkin paradoksaalisesti yhä Kazakstanin vaikutusvaltaisin toimija. Kazakstanin asteittainen vallanvaihdos voi toimia esimerkkinä autoritaarisille maille ympäri maailmaa. Se on kuitenkin erityisen merkittävä entisen Neuvostoliiton alueella.

1990-luvulla tehdyt institutionaaliset ja perustuslailliset muutokset keskittivät valtaa presidentille. Nazarbajevin aloitteesta presidentin valta-asemaa pyrittiin heikentämään 2000-luvun alussa ja vielä 2010-luvulla samaan aikaan, kun hän lujitti omaa henkilökohtaista valtaansa. Sen tavoitteena oli varmistaa poliittisen nykytilanteen jatkuminen sekä Nazarbajevin lähipiirin turvallisuuden ja omaisuuden säilyminen vallansiirron jälkeen.

Vaikka vallansiirtoa on valmisteltu huolellisesti ja Tokajevin valtaannousu on sujunut suhteellisen kitkattomasti, vielä on liian aikaista arvioida siirron onnistumista. Kazakstanin vallanvaihdos onkin yhä keskeneräinen prosessi ja siksi myös arvaamaton.