yhteenveto

Moldovan parlamenttivaaleissa ei ole kyse geopoliittisista tai yhteiskunnallisista valinnoista, vaan oligarkki Vladimir Plahotniucin vallankahminnasta ja pluralismin, kansalaisvapauksien ja eurooppalaisten haaveiden murenemisesta EU:n silmien alla.

Parlamenttivaalit osoittavat, kuinka vähän kansan ääni merkitsee tämän päivän Moldovassa. Kaksi oppositiopuoluetta, Venäjä-myönteinen Moldovan sosialistipuolue (PSM) ja EU-myönteinen ACUM-blokki, saivat tahoillaan 31 % ja 26 % äänistä. Silti Vladimir Plahotniucin demokraattipuolue jatkaa maan johdossa, huolimatta huonoista tuloksista, legitimiteetin puutteesta ja valtavan huonoista kannatusluvuista. Demokraatit ovat todennäköisin hallituksen muodostaja, kiitos enemmistövaalitapaa noudattavissa vaalipiireissä saatujen voittojen ja kulissien takaisten sopimusten. Demokraattijohtoista hallituskoalitiota tukee 8,4 % äänistä saanut Shor-puolue, jonka johtaja Ilan Shor tuomittiin vuonna 2017 rahanpesusta ja pankkipetoksesta. Ei ihme, että vakaasti maansa lähentymistä Euroopan kanssa kannattaneet moldovalaiset suuntaavat unelmineen enenevissä määrin ulkomaille.

EU:lla oli merkittävä rooli vaalien lopputulemassa. EU alkoi tukea kahden oligarkin, Vladimir Filatin ja Vladimir Plahotniucin, johtamaa uutta euromyönteistä koalitiota sen jälkeen kun yhteiskunnalliset paineet ajoivat Moldovan kommunistipuolueen vallasta vuonna 2009. Koalitiolle myönnettiin avokätisesti taloudellista ja poliittista apua. Rahan ja julkisten tuenilmausten lisäksi EU tarjosi Moldovalle viisumivapautta ja syvempää poliittista ja taloudellista yhdentymistä assosiaatiosopimuksen muodossa.

Mutta eurooppalaisten uudistuksien ja EU:n toimintasuunnitelmien ”soveltamisen” varjolla valtaapitävä koalitio yksinkertaisesti kunnosti kommunistien pystyttämän valtarakenteen ja asetti oligarkit suoraan valtion johtoon. Hallintonsa ensimmäisten viiden vuoden aikana koalitio sai aikaan kaksi asiaa: viisumivapauden EU:n kanssa ja miljardin dollarin (15 % Moldovan nykyisestä bkt:stä) kavalluksen valtion hallinnoimista pankeista. Koalitio sotkeutui myös kroonisiin valtakiistoihin ja ajan myötä Vladimir Plahotniuc, joka on panostanut ”uudistuneen” oikeuslaitoksen hallintaan ja uusiin EU:n tukemiin korruptionvastaisiin virastoihin, päihitti ja vangitsi vastustajansa.

Vlad Filatin pidätyksen jälkeen lokakuussa 2015 Vlad Plahotniuc pystytti nopeasti henkilökeskeisen järjestelmän, jota johtaa pieni sukulaisten ja luotettujen toverien sisäpiiri. Hänen uskottujaan sijoitettiin hallinnon, oikeuslaitoksen ja turvallisuuspalveluiden avainasemiin. Poliittisia vastustajia vangittiin, uhkailtiin tai vain lahjottiin. Tärkeimmät poliittiset puolueet lankesivat Plahotniucin vaikutusvaltaan. Esimerkiksi pääoppositiopuolue PSM tekee yhteistyötä demokraattien kanssa ja tukee heitä avainkysymyksissä. Kilpailua hänen jo suurelta osin omistamallaan mediakentällä rajoitettiin entisestään.

Kontrolloimalla kaikkia hallinnon haaroja Vlad Plahotniuc saattoi muokata ja manipuloida sääntöjä mielensä mukaan pysyäkseen vallassa “demokraattisesti”. Vuonna 2016 presidentin valtaoikeudet poistettiin. Heinäkuussa 2017 siirryttiin suhteellisesta vaalitavasta sekajärjestelmään. PSM tuki ja edisti tätä kiisteltyä ja itselleen erittäin epäedullista lakia, vaikka puolueen kannatus oli jatkuvasti yli 35 % ja demokraattipuolueen kannatus jäi alle äänikynnyksen. Chisinaun pormestarinvaalin tulokset mitätöitiin kesäkuussa 2018 vaalipäivän Facebook-levottomuuksien vuoksi.

Lukuisista varoitusmerkeistä huolimatta EU:n huomio kiinnittyi geopoliittisiin pelkoihin Venäjä-mielisten mahdollisesta valtaannoususta. Vuonna 2013 EU suostutteli silloisen pääministerin Vlad Filatin hylkäämään ennenaikaiset vaalit ja pitämään demokraattipuolueen hallituskoalitiossa. Alkuvuonna 2016 länsimaiset kumppanit taivuttelivat silloisen presidentin Nicolae Timoftien ratkaisemaan käynnissä olleen poliittisen kriisin Plahotniucin hyväksi.

EU reagoi vasta 2018, jolloin se katkaisi avustuksensa vastauksena Chisinaun vaalituloksen perumiseen ja 100 miljoonan euron tuet jäädytettiin. Nämä päätökset tulivat liian myöhään. EU:n tärkein liittolainen Moldovassa, kansalaisyhteiskunta, ei enää usko muutokseen ja parempaan tulevaisuuteen itselleen ja maalleen. International Republican Institute -järjestön (IRI) mukaan 80 % moldovalaisista haluaa radikaaleja uudistuksia, mutta enemmistö ei enää usko muutoksen olevan mahdollista. Nykyisin vain 8 % kansasta on valmis osoittamaan mieltään tai tukemaan poliittista järjestöä lähitulevaisuudessa.

Kansalaisten pettymystä politiikkaan säestää jatkuva taloudellinen ja yhteiskunnallinen rappio, joka ajaa moldovalaisia etsimään parempaa elämää muualta. Maa on jo Euroopan köyhimpiä, ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin EBRD:n Life in Transition -kyselyn mukaan elämäntyytyväisyys on pudonnut Moldovassa toiseksi alimmalle tasolle 56 siirtymävaiheen maan joukossa vuoden 2010 jälkeen.

Demografinen katastrofi uhkaa: neljännes väestöstä asuu ulkomailla ja moldovalaiset nuoret ovat hanakasti lähdössä perään. Jos vuonna 2009 nuoriso lähti kaduille välittömästi vaalituloksen julkistamisen jälkeen, vuonna 2019 he eivät edes ilmestyneet äänestyspaikoille. IRI arvioi vuonna 2018, että vain viidennes nuorista näkee tulevaisuutensa Moldovassa. Sen seurauksena OECD:n mukaan kolmannes Moldovan nuorisosta aikoo töihin ulkomaille lähivuosina.

Moldovan poliittista, yhteiskunnallista ja taloudellista vahinkoa on vaikea korjata. EU:n ei tulisi vain suhtautua hallitukseen kriittisesti, vaan viimein myös tutkia Vlad Plahotniucin ja hänen lähipiirinsä rikoksia ja epäilyttäviä omistuksia. Lisäksi EU:n pitäisi ottaa lopultakin opikseen. Paikallisten voimamiesten tukeminen geopoliittisten tavoitteiden vuoksi aiheuttaa vain lisää ongelmia. Se ei houkuttele maita kauemmas Venäjästä tai johda tarpeellisiin uudistuksiin, vaan takaa ihmisten pettymyksen politiikkaan ja usein vaarantaa EU-myönteisen kansalaisyhteiskunnan. PSM-puolueen suosio osoittaa, että Venäjästä irtautuminen on pitkä ja kivulias prosessi, joka ei tule valmiiksi pelkällä Venäjän-vastaisella retoriikalla ja EU:ta kannattavilla iskulauseilla.

Ryhor Nizhnikau
Vanhempi tutkija