Kiina korostaa retoriikassaan ajatusta uudenlaisista suurvaltasuhteista, joiden ansiosta Kiinan nousu ei johda suurvaltojen väliseen konfliktiin. Kiinan asevoimien jatkuva kehittäminen ja niiden toimintakyvyn ulottaminen maan rajojen ulkopuolelle asettaa väitteen kuitenkin kyseenalaiseksi.

On joka tapauksessa selvää, että kiinalaisessa turvallisuusajattelussa maan hallintojärjestelmän turvaaminen on aina etusijalla. Tätä näkemystä toteutetaan käytännössä maan nykyjohdon tekemissä turvallisuusinstituutioiden uudistuksissa.

Kiinan viime vuonna julkaisemassa sotilasstrategiassa korostetaan laivaston roolia merten hallinnassa ja Kiinan merenkulkuun liittyvien oikeuksien ja etujen puolustamisessa. Kiina toteuttaa strategian henkeä käytännössä muun muassa rakentamalla ensimmäistä toimintakykyistä lentotukialustaan sekä laivastotukikohtaa Afrikan sarvessa sijaitsevaan Djiboutiin. Maan laivastosta muokataan eliittijoukkoa, ja merijalkaväen sotilaita koulutetaan pitkän matkan operaatioita varten.

Presidentti Xi Jinpingin mukaan Kiinan asevoimien uudistus on suurin sitten kansantasavallan perustamisen vuonna 1949. Tähän mennessä hallinnollisia yksiköitä on yhdistetty keskussotilaskomissioon, ja maan sotilasalueet on järjestetty uusiksi. Uudistusten tavoitteena on luoda ”moderniin sodankäyntiin nykyistä paremmin soveltuva koordinoitu järjestelmä”, mutta myös lujittaa kommunistipuolueen otetta asevoimista.

Elina Sinkkonen
Vanhempi tutkija - Globaali turvallisuus -tutkimusohjelma