Venäjän hallitus on ryhtynyt mittaviin poliisilaitoksen, armeijan sekä sisä- ja puolustusministeriön uudistuksiin. Kahden ”voimaministeriön” perinpohjainen tehottomuus on pakottanut maan johdon toimeenpanemaan uudistukset poikkeuksellisena ajankohtana, juuri Venäjän parlamentin- ja presidentin vaalien kynnyksellä.
Armeijan osalta uudistukset käynnistettiin kolme vuotta sitten käydyn Georgian sodan jälkeen, ja kyseessä on mittavin armeijan reformi viimeisen sadan vuoden aikana. Toistaiseksi on epäselvää, johtavatko uudistukset asevelvollisuuden kumoamiseen.
Sisäministeriön osalta uudistukset eivät ulotu poliisitoimen suurimpiin ongelmiin: Viranomaisten valta on hyvin pitkälle keskitetty, julkinen valvonta ei toimi, ja poliisin toiminnassa korostuu kurinpito kansalaisten suojelun sijaan. Poliisin uudistuksessa on kyse lähinnä suuresta puhdistuksesta; maan johto tuntuu uskovan, että erottamalla korruptoituneet poliisijohtajat voidaan taistella korruptiota vastaan laajemminkin.
Perimmäinen syy uudistuksiin on Venäjän johdon varautuminen mahdollisiin sisäisiin levottomuuksiin tulevina vuosina. Ensi maaliskuun vaaleissa valittava presidentti ja hänen nimittämänsä hallitus joutuvat ajamaan läpi epäsuosittuja uudistuksia kuten eläkeiän nostamisen tai terveydenhuollon ja koulutuksen muuttamisen maksullisiksi.
Briefing Paperin kirjoittaja Aleksandr Golts on Ježednevnyi Žurnal -verkkolehden varapäätoimittaja.