Euroopan unioni (EU) käyttää yhä voimakkaampia pakotteita vastatakseen kansainvälisten normien rikkomuksiin ja turvallisuuspoliittisiin ongelmiin niin unionin naapurustossa kuin kauempana. Tämä tutkimus tarjoaa kattavan analyysin EU:n pakotteiden nykytilasta ja tarkastelee eri keinoja pakotepolitiikan kehittämiseksi.

Tutkimuksen mukaan EU:n pakotepolitiikalle tuottavat ongelmia Ison-Britannian EU-ero sekä Yhdysvaltain yksipuoliset ja vaikeasti ennakoitavat pakotetoimet. Geopolitiikan korostunut rooli paljastaa lisäksi heikkouksia EU:n pakotteiden suunnittelu-, päätöksenteko- ja täytäntöönpanojärjestelmissä.

Käynnissä olevat muutokset kansainvälisissä suhteissa tarjoavat tilaisuuden kirkastaa EU:n pakotteiden strategista luonnetta ja kehittää päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Pakotteiden onnistunut käyttö politiikan välineenä vaatii EU:lta yhtenäisyyttä ja yhteistä diplomaattista lähestymistapaa kansainvälisiin kriiseihin. Kun pakotepolitiikkaa kehitetään, on tärkeää varmistaa jäsenmaiden omistajuus EU:n pakotepolitiikassa.

Venäjän vastaisista pakotteista ja Venäjän vastatoimista tehty taloudellinen analyysi osoittaa, että niiden makroekonomiset vaikutukset EU:n ja Suomen talouteen ovat olleet melko vähäisiä. Pienille ja vientivetoisille EU-maille kuten Suomelle EU:n pakotepolitiikan terävöittäminen on merkittävää kiristyvän geopoliittisen kilpailun maailmassa.

Julkaisu on loppuraportti FIIAn ja Etlan yhteishankkeesta ”EU:n pakotepolitiikan kehitys: Poliittiset ja taloudelliset vaikutukset Suomelle”. Projekti on osa valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimustoimintaa (tietokayttoon.fi).

Niklas Helwig
Johtava tutkija – Euroopan strateginen autonomia
Juha Jokela
Ohjelmajohtaja
Clara Portela
Clara Portela
Vieraileva vanhempi tutkija - EUISS