TALOUSKRIISI TOI UUSIA SÄVYJÄ VENÄJÄN MODERNISAATIOKESKUSTELUUN

Suomenkielinen yhteenveto Ulkopoliittisen instituutin Working Paperista numero 65

Globaali talouskriisi paljasti Venäjän talousjärjestelmän heikkoudet. Positiivisista talousnäkymistä huolimatta maan talous on liiaksi riippuvainen suosiollisista taloussuhdanteista, erityisesti energian korkeasta maailmanmarkkinahinnasta. Nykyinen keskustelu maan modernisaatiosta ja innovaatioista kumpuaa näistä lähtökohdista.

Virallinen tulevaisuuden visio perustuu tietynlaiselle ”tahtopolitiikalle”. Presidentti Medvedev näyttää uskovan Venäjän tietokoneistamiseen: teknologiseen kehitykseen Venäjän talouden ja poliittisen järjestelmän muutosvoimana. Tämä poliittisen järjestelmän hidasta evoluutiota korostava linja on kaukana leniniläisestä radikalismista, jonka voimin maa aikoinaan sähköistettiin. Esittämällä modernisaation ikään kuin uutena asiana presidentti välttyy myös suoraan arvostelemasta pääministeri Putinin aikana luotua poliittista järjestelmää.

Skolkovoon Moskovan lähelle rakenteilla olevassa innovaatiokeskuksessa tai Rusnanon toimesta kehitettävässä nanoteknologiassa nähdään ”tyhjän tilan” potentiaalia. Ne edustavat jotakin, vielä varsin epämääräistä uutta, johon pyrkiminen on poliittisesti korrektia. Varsinkin innovaatiokeskushanke tulisi nähdä eräänlaisena heikkona signaalina presidentti Medvedevin valtapiirissä tapahtuvista muutoksista, ei ehkä niinkään indikaattorina Venäjän innovaatiopotentiaalista.

Venäjän liberaalipiireissä modernisaatiokeskustelua käydään ennen kaikkea hallituksen kritisoimisen hengessä. Liberaalien talouslehtien palstoilla keskustellaan siitä miten hallituksen tai presidentin linjaukset maan tulevaisuudesta ovat ristiriidassa käytännön tekojen kanssa. Pääkritiikin kohteena on valtaapitävien pyrkimys ajaa uudistuksia läpi muuttamatta nykyisen järjestelmän perusteita. Oman lisänsä tähän keskusteluun tuovat kansallisia erityispiirteitä korostavat taloustieteilijät. He ovat viime aikoina järjestäytyneet Venäjän rautatieyhtiön pääjohtajan Vladimir Jakuninin ympärille perustettuun instituuttiin.

Venäjän modernisaatiota koskeva keskustelu on talouskriisin myötä saanut uusia sävyjä. Leimaa-antavaa sille on epävarmuuden lisääntyminen, joka näkyy paitsi levottomuuksina ja mielenilmauksina kentällä, mutta myös yhtenäisyyden ja yksittäisten virkamiesten vastuun korostamisena puheiden tasolla. Korostamalla nykypolitiikan vaihtoehdottomuutta johtavat poliitikot pyrkivät tuuppimaan kriitikoita kauemmaksi. Ainakin tähän asti tämä taktiikka on toiminut varsin hyvin.