Yhdysvaltain nopea toipuminen viimeisestä suuresta lamasta on hyödyttänyt enimmäkseen kansan vaurainta neljännestä. Muilla kansanosilla on legitiimejä huolenaiheita, ja tästä syystä he ovat alttiita kansankiihotukselle.

Vaikka republikaanipuolue on painottanut sosiaalisia kysymyksiä ja siten saanut kannatusta myös valkoisesta työväenluokasta, puolue on jättänyt ideologisista syistä työväestön taloushuolet pääosin huomiotta. Puolueen presidenttiehdokas Donald Trump on hyödyntänyt kampanjassaan tätä dynamiikkaa ja luopunut monista konservatiivisista perusperiaatteista. Trumpin hyödyntämä vieraantuneisuus näyttää liittyvän myös rotuun, ja sitä voidaan selittää psykologisesti.

Trump on taitava viestijä, jonka taktiikkana on hukuttaa yleisö valheisiin niin, että faktoja on vaikea tarkistaa. Yhdysvaltalaisella medialla ja Trumpilla on ollut symbioottinen suhde. Varmistettuaan ehdokkuutensa hän on kuitenkin joutunut vastaamaan vaikeisiin kysymyksiin historiastaan ja politiikastaan. Hänen reaktionsa on osoittanut, ettei hän kunnioita demokratiaa ja voisi presidenttinä saattaa sen vaaraan.

Hillary Clinton lienee presidentinvaalien voittajasuosikki, mutta moni tekijä saattaa kallistaa vaa’an Trumpin eduksi. Voittipa vaalit kumpi tahansa, Yhdysvaltain poliittinen kenttä on muuttunut merkittävästi.