Afganistan-päätös edustaa Naton vahvaa tahtotilaa
Suomenmaa
Timo Mikkilä

Afganistan-päätös edustaa Naton vahvaa tahtotilaa


Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, että sotilasliitto Naton viimeviikonvaihteinen päätös poistaa kansainväliset joukot taistelutehtävistä Afganistanissa neljässä vuodessa oli kutakuinkin odotettu ja harkittu.


– Päätös edustaa vahvaa tahtotilaa, joka Natossa vallitsee jäsenmaiden ja kumppaneidenkin kesken. Minusta päätös vastaa odotuksia, joita ilmassa oli ennen kokousta, Tiilikainen sanoo.


Sotilasliitto Nato antoi viime viikonvaihteessa kaksipäiväisessä kokouksessaan Afganistanille neljä vuotta aikaa saada oman armeijansa siihen kuntoon, että kansainväliset joukot voivat lopettaa taistelutehtävät maassa.


Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, vuoden 2014 jälkeen Afganistanissa pitäisi olla ulkomaisia joukkoja vain esimerkiksi koulutustehtävissä.


Kokoukseen osallistunut Suomen ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) oli välittömästi päätöksen jälkeen sitä mieltä, että kyseessä on ”vanha tuttu päivämäärä” eli vuosi 2014 ei ole tavoitteena mitenkään uusi. Uutta on se, että vuosi 2014 on nyt tavallaan lukittu.


Mitään yksityiskohtia 49 kuukauden päästä olevasta vastuunsiirrosta ei ole vielä olemassa. Ei myöskään sitä, missä päin Afganistania vastuuta aletaan siirtää ensin ja missä päin myöhemmin.


On arvioitu, että ensimmäisten alueiden joukossa olisi Pohjois-Afganistan, joka on suomalaissotilaiden toiminta-alue.


Nato-kokoukseen niinikään osallistunut presidentti Tarja Halonen korosti, että pyrkimys ja päätös siirtää Afganistanin turvallisuus maan omiin käsiin on ohjeellinen. Presidentin mielestä hyvä päätös ei tarkoita mitään kalenteriaikaa, vaikka 2014 nyt suunnitelmissa onkin.


Se, että päätöksessä ei ole juuri lainkaan konkretiaa, kertoo Tiilikaisen mielestä siitä, että aivan suuria toiveita ei ole päästä määräajassa haluttuun tavoitteeseen.


– Siksi päätöksessä ei yksilöidä, miten ja missä järjestyksessä vastuuta aletaan siirtää, ja mistä päin joukkojen siirto aloitetaan. Tavoite on kuitenkin nyt tarkasti esitetty. Toivottavasti päätös vauhdittaa Naton omia toimia ja paikallisen väestön mahdollisuuksia sitoutua turvallisuuden rakentamiseen omin voimin, Tiilikainen pohtii.


Kokoukseen osallistui Halosen ja Stubbin lisäksi myös puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).


Nato-maiden lisäksi Lissabonin kokoukseen osallistuivat Nato-maiden lisäksi muutkin Afganistan-liittokuntaan kuuluvat maat sekä Afganistanin istuva presidentti Hamid Karzai.


Eduskunta hyväksyi huhtikuussa kriisinhallinnan lisäjoukkojen lähettämisen Afganistaniin äänin 127-27.


Päätöksen mukaan suomalaisten kriisinhallintajoukkojen vahvuutta voidaan lisätä noin 50 sotilaalla. Suomen kokonaisvahvuus olisi ensi vuoden alussa enintään 195 sotilasta. Elokuussa määrä kasvoi 145:stä lähes 200:aan.


Kriisinhallinta-asiat ovat ajankohtaisia juuri tällä hetkellä.


Tänään keskiviikkona eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto järjestävät yhteistyössä sisäasiainministeriön ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa eduskunnan Pikkuparlamentessa pyöreän pöydän keskustelun aiheesta ”Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan – voimavarat ja haasteet”.


Tarkoituksena on arvioida Suomen voimavaroja kokoukseen valmisteltavan ensimmäisen voimavarakartoituksen pohjalta.


Tilaisuudessa käyttävät puheenvuoron muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.), siviilihallinnan neuvottelukunnan järjestöosaston puheenjohtaja Terhi Nieminen-Mäkynen ja Suomen Unifemin puheenjohtaja Helena Ranta.


Afganistan-päätös edustaa Naton vahvaa tahtotilaa


Timo Mikkilä


Helsinki


Ulkopoliittisen Instituutin johtaja Teija Tiilikainen sanoo, että sotilasliitto Naton viimeviikonvaihteinen päätös poistaa kansainväliset joukot taistelutehtävistä Afganistanissa neljässä vuodessa oli kutakuinkin odotettu ja harkittu.


– Päätös edustaa vahvaa tahtotilaa, joka Natossa vallitsee jäsenmaiden ja kumppaneidenkin kesken. Minusta päätös vastaa odotuksia, joita ilmassa oli ennen kokousta, Tiilikainen sanoo.


Sotilasliitto Nato antoi viime viikonvaihteessa kaksipäiväisessä kokouksessaan Afganistanille neljä vuotta aikaa saada oman armeijansa siihen kuntoon, että kansainväliset joukot voivat lopettaa taistelutehtävät maassa.


Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, vuoden 2014 jälkeen Afganistanissa pitäisi olla ulkomaisia joukkoja vain esimerkiksi koulutustehtävissä.


Kokoukseen osallistunut Suomen ulkoministeri Alexander Stubb (kok.) oli välittömästi päätöksen jälkeen sitä mieltä, että kyseessä on ”vanha tuttu päivämäärä” eli vuosi 2014 ei ole tavoitteena mitenkään uusi. Uutta on se, että vuosi 2014 on nyt tavallaan lukittu.


Mitään yksityiskohtia 49 kuukauden päästä olevasta vastuunsiirrosta ei ole vielä olemassa. Ei myöskään sitä, missä päin Afganistania vastuuta aletaan siirtää ensin ja missä päin myöhemmin.


On arvioitu, että ensimmäisten alueiden joukossa olisi Pohjois-Afganistan, joka on suomalaissotilaiden toiminta-alue.


Nato-kokoukseen niinikään osallistunut presidentti Tarja Halonen korosti, että pyrkimys ja päätös siirtää Afganistanin turvallisuus maan omiin käsiin on ohjeellinen. Presidentin mielestä hyvä päätös ei tarkoita mitään kalenteriaikaa, vaikka 2014 nyt suunnitelmissa onkin.


Se, että päätöksessä ei ole juuri lainkaan konkretiaa, kertoo Tiilikaisen mielestä siitä, että aivan suuria toiveita ei ole päästä määräajassa haluttuun tavoitteeseen.


– Siksi päätöksessä ei yksilöidä, miten ja missä järjestyksessä vastuuta aletaan siirtää, ja mistä päin joukkojen siirto aloitetaan. Tavoite on kuitenkin nyt tarkasti esitetty. Toivottavasti päätös vauhdittaa Naton omia toimia ja paikallisen väestön mahdollisuuksia sitoutua turvallisuuden rakentamiseen omin voimin, Tiilikainen pohtii.


Kokoukseen osallistui Halosen ja Stubbin lisäksi myös puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.).


Nato-maiden lisäksi Lissabonin kokoukseen osallistuivat Nato-maiden lisäksi muutkin Afganistan-liittokuntaan kuuluvat maat sekä Afganistanin istuva presidentti Hamid Karzai.


Eduskunta hyväksyi huhtikuussa kriisinhallinnan lisäjoukkojen lähettämisen Afganistaniin äänin 127-27.


Päätöksen mukaan suomalaisten kriisinhallintajoukkojen vahvuutta voidaan lisätä noin 50 sotilaalla. Suomen kokonaisvahvuus olisi ensi vuoden alussa enintään 195 sotilasta. Elokuussa määrä kasvoi 145:stä lähes 200:aan.


Kriisinhallinta-asiat ovat ajankohtaisia juuri tällä hetkellä.


Tänään keskiviikkona eduskunnan ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto järjestävät yhteistyössä sisäasiainministeriön ja eri kansalaisjärjestöjen kanssa eduskunnan Pikkuparlamentessa pyöreän pöydän keskustelun aiheesta ”Suomen osallistuminen siviilikriisinhallintaan – voimavarat ja haasteet”.


Tarkoituksena on arvioida Suomen voimavaroja kokoukseen valmisteltavan ensimmäisen voimavarakartoituksen pohjalta.


Tilaisuudessa käyttävät puheenvuoron muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.), siviilihallinnan neuvottelukunnan järjestöosaston puheenjohtaja Terhi Nieminen-Mäkynen ja Suomen Unifemin puheenjohtaja Helena Ranta.