Työttömyys turmelee euronuorten sukupolven
Helsingin Sanomat
Kirsti Karttunen & Karoliina Liimatainen

Utrikespolitiska institutets programdirektör Juha Jokela kommenterade i Helsingin Sanomat 11.6. de ungas arbetslöshet i Europa. Enligt Jokela kan det vara ödesdigert om ungdomen förlorar sin tro på Europa och på Europeiska unionen.

 

Linkki Helsingin Sanomien artikkeliin

 

 

Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen jättää pahat arvet Eurooppaan. Nuorten elämä häiriintyy monin tavoin.
Euroalueen velkakriisin pahin seuraus on kasvava nuorisotyöttömyys. Euroopassa keskustellaan jo ”kadonneesta sukupolvesta”.

Nuorisotyöttömyydellä voi olla suuremmat vaikutukset kansainvälisellä tasolla kuin mitä vielä osataan arvata.

”Vaikka pettyneiden nuorten osuus ei koske koko sukupolvea, normaali elämä häiriintyy liian monella”, arvioi Tampereen yliopiston nuorisotutkimuksen emeritaprofessori Helena Helve.

Työttömyys vaikuttaa Helven mukaan esimerkiksi siihen, milloin nuori päättää perustaa perheen. Tai miksi päättää olla perustamatta.

Helve muistuttaa, että työ antaa näköalan tulevaisuuteen.

Työttömyyden ongelmiin Helve listaa myös yksinäisyyden, psyykkiset ongelmat ja sosiaaliset ongelmat.

”Edellisen laman perusteella voi sanoa, että ihmisten elintavat muuttuivat epäterveiksi, esimerkiksi vuorokausirytmi häiriintyi.”

Jopa arkielämäntaidot voivat loppua niiltä, joiden kohdalla ongelmat kertautuvat. Ongelmat kasvavat sukupolvien myötä.

Helve muistuttaa, että etenkin Pohjoismaissa jokaiselle on pyritty etsimään mielekästä tekemistä.

”On se koulutusta, harjoittelua tai oman henkisen kunnon kohentamista. Jos näihin kaikkiin petytään, niin se on varmasti yhteiskuntarauhaakin horjuttava tekijä. Silloin luottamus yhteiskuntaan puuttuu, ja se vähentää myös yhteiskunnallista ennustettavuutta, järjestystä sekä integraatiota.”

Tutkimusjohtaja Rita Asplund Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta toteaa työttömyyden näkyvän eri tavoin eri maissa.

”On äärimmäisen tärkeää saada nuoret joko koulutukseen tai työelämään. Jos epäaktiivisuus pitenee, niin se vaikuttaa nuoriin monta kymmentä vuotta.”

Taloudellinen tilanne vaikuttaa myös työhön siirtyviin nuoriin.

”Huonoina aikoina työelämään siirtyneillä nuorilla esimerkiksi suhteellinen palkkataso jää pienemmäksi kuin niillä nuorilla, jotka siirtyvät työelämään hyvinä aikoina”, Asplund muistuttaa.

”Ja tietysti jos työllisyystilanne on heikko, niin ei välttämättä saa edes sitä ensimmäistä työpaikkaa.”

Asplundin mukaan nuorelle tekee hyvää kokea olevansa hyödyksi.

”On tärkeää, että sinulla on joku rooli yhteiskunnassa. Työttömällä terveysongelmat kasvavat, iästä riippumatta. Jos tulee olo, ettei minusta ole enää hyötyä, niin että meneminen työelämään vaikeutuu entisestään.”

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan 15-24-vuotiaiden nuorten työttömyysaste on historiallisesti ollut kehittyneissä maissa kaksin- tai kolminkertainen muihin ikäryhmiin verrattuna. Maailman laajuiseksi levinneen finanssikriisin töytäisemänä työttömyys alkoi vuonna 2008 lisääntyä voimakkaasti. Työmarkkinoiden rakenteelliset puutteet, erityisesti monissa Välimeren maissa, ovat pahentaneet nuorten työttömyysongelmaa.

”Voi olla kohtalokasta, jos nuoriso menettää uskonsa Eurooppaan ja Euroopan unioniin”, sanoo EU-tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela Suomen ulkopoliittisesta instituutista.

”Usko oman valtion tulevaisuuteen vähenee ja toisaalta myös usko Eurooppaan vähenee.”

Myös Jokela sanoo talouskriiseillä olevan pitkäkestoisia vaikutuksia.

”Vaikka talous lähtisi nousukiitoon, kriisin arvet näkyvät varmasti silti pitkään myös eurooppalaisessa politiikassa.”