Isku Syyriaan on lähellä
Helsingin Sanomat
Petja Pelli & Päivi Kerola

Utrikespolitiska institutets programdirektör Mika Aaltola och forskare Charly Salonius Pasternak kommenterade i en intervju för Helsingin Sanomat 28.8. den sannolikt förestående attacken mot Syrien.

 

Länk till artikeln i Helsingin Sanomat

Länk till bakgrundsartikeln 

 

Asiantuntijan mukaan mahdollinen kohde voisi olla presidentti Bashar al-Assadin palatsi

Väitetty kaasuisku on yhä selvemmin johtamassa länsimaiden väliintuloon Syyriassa. Asiantuntija uskoo, että Yhdysvallat, Britannia ja Ranska tekevät yksittäisen täsmäiskun.

Länsimaiden isku Syyriaan alkoi tiistaina näyttää yhä todennäköisemmältä.

Merkkejä tuli joka suunnalta:

Britanniassa pääministeri David Cameron kutsui parlamentin koolle kesken kesäloman äänestämään Syyrian hallinnon vastaisista sotilastoimista.

Ranskassa presidentti François Hollande sanoi, että Syyrian “kemialliseen joukkomurhaan” on vastattava.

Istanbulissa Syyrian opposition edustaja Ahmad Ramadan kertoi uutistoimisto Reutersille, että isku presidentti Bashar al-Assadin hallintoa vastaan saatetaan nähdä “muutamien päivien kuluessa”.

Länsimaiden edustajat ovat Istanbulissa tapaamassa Syyrian kansallisneuvostoa, joka edustaa Syyrian riitaista oppositiota.

Ranskalainen Syyria-asiantuntija Fabrice Balanche ennustaa, että valmisteilla on yksittäinen täsmäisku.

“Yksi vaihtoehto on ottaa tähtäimeen suoraan al-Assad. Se tarkoittaisi iskua presidentinpalatsiin”, arvioi Lyon 2 -yliopiston geopolitiikan professori HS:lle puhelimitse.

Pääkaupungin Damaskoksen maisemaa kukkulan päältä hallitseva betonilinna sopisi iskun kohteeksi senkin vuoksi, ettei sen lähellä ole asutusta.

Toinen vaihtoehto on Syyrian ilmavoimien pommittaminen. Ilmaherruus on ollut al-Assadin suurimpia etuja kaksi vuotta jatkuneessa sisällissodassa.

Paine al-Assadia kohtaan alkoi nousta viime viikon keskiviikkona. Syyrian oppositio väitti armeijan tehneen lähellä Damaskosta kaasuiskun, jossa kuoli yli tuhat ihmistä.

Suurvallat ovat väitelleet siitä, mitä todella tapahtui. Hallinto kiistää jyrkästi käyttäneensä kemiallisia aseita. Venäjä uskoo hallitusta, länsimaat eivät.

Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerry sanoi maanantaina pitävänsä kiistattomana, että iskussa käytettiin kemiallisia aseita. Lausuntoa tukivat Lääkärit ilman rajoja -järjestön tiedot.

Tiistaina Yhdysvaltojen puolustusministeri Chuck Hagel sanoi BBC:lle armeijan olevan “valmiina lähtöön”, jos presidentti niin käskee. Nimetön viranomaislähde taas sanoi uutiskanava NBC:lle, että isku voitaisiin tehdä jo torstaina.

Täsmäiskua pitää todennäköisenä myös Suomen ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak. Hän kirjoitti blogissaan tiistaina, että toimettomuus veisi Yhdysvaltojen uskottavuutta maailman silmissä.

“Paine jonkinlaisen sotilaallisen operaation toteuttamiseen on kasvanut merkittävästi viimeisen viikon aikana.”

Obama on sanonut useaan kertaan, että kemiallisten aseiden käyttö olisi viimeinen pisara, joka pakottaisi toimimaan al-Assadia vastaan. Lupauksesta perääntyminen antaisi viestin, että kemiallisia aseita saa sittenkin käyttää seurauksetta.

Euroopassa Yhdysvaltojen varmimmat kumppanit ovat juuri Britannia ja Ranska. Saksa on ollut puheissaan varovaisempi.

Balanchen mukaan Ranskaa ajavat toimiin monet seikat. Ranska haluaa näyttää ansaitsevansa yhä keskeiset paikkansa sotilasliitto Natossa ja YK:n turvallisuusneuvostossa.

“Ranska haluaa säilyttää asemansa keskitason maailmanmahtina”, Balanche sanoo.

Ranskaa sitoo Syyriaan myös historia. Ranska valvoi Osmanien valtakunnasta lohkaistua Syyriaa Kansainliiton mandaatilla maailmansotien välisen ajan. Lähes tuhat ranskalaissotilasta turvaa yhä rauhaa Syyrian naapurimaassa Libanonissa.

Ranska ja Britannia olivat eturintamassa Libyan väliintulossa 2011, kun länsimaat perustivat Libyaan lentokieltoalueen ja auttoivat kapinallisia syrjäyttämään Muammar Gaddafin. Saksa pidättäytyi tuolloin äänestämästä YK-äänestyksessä, jossa sotilastoimille annettiin lupa.

Balanchen mukaan mitään Libyan kaltaista pidempikestoista operaatiota tuskin nähdään Syyriassa. Yksi syy on opposition hajaannus. Al-Assadia kaataessa tulee helposti auttaneeksi ääri-islamisteja.

“Ranskassa kyllä tiedetään, ettei Syyrian kansallisneuvosto ole todellinen poliittinen vaihtoehto ja että [maltillinen] Vapaan Syyrian armeija on joutunut naurunalaiseksi, kun uskonsoturit ovat kunnostautuneet taistelukentällä”, Balanche sanoo.

PETJA PELLI HS

 

TAUSTA

Miten iskusta päätettäisiin?

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama voi käytännössä päättää osallistumisesta mahdolliseen sotilaalliseen iskuun ilman kongressin edustajainhuoneen hyväksyntää, sanoo Suomen ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola.

“Periaatteessa lainsäädännön mukaan tämmöisille toimenpiteille pitää saada kongressin hyväksyntä, mutta presidentit ovat sen usein sivuuttaneet esimerkiksi siten, että operaatiota ei sanota sodaksi”, Aaltola sanoo. “Esimerkiksi Irakissa tehtiin

lukematon määrä iskuja, ja Libyan operaatio toteutettiin ilman kongressin muodollista hyväksyntää.

“Periaatteessa lainsäädännön mukaan tämmöisille toimenpiteille pitää saada kongressin hyväksyntä, mutta presidentit ovat sen usein sivuuttaneet esimerkiksi siten, että operaatiota ei sanota sodaksi”, Aaltola sanoo.

“Esimerkiksi Irakissa tehtiin lukematon määrä iskuja, ja Libyan operaatio toteutettiin ilman kongressin muodollista hyväksyntää.”

Britanniassa hallitus tarvitsee hyväksynnän parlamentilta, joka kutsuttiin päättämään asiasta torstaina. Alun perin parlamentin kesätauon piti kestää tämän viikon loppuun.

Ranskassa presidentti voi päättää iskusta, mutta siitä on kolmen päivän kuluessa ilmoitettava parlamentille. Jos interventio jatkuu yli kolme kuukautta, sen jatkamisesta on äänestettävä parlamentissa. Näin tehtiin Libyan ja Malin sotilasoperaatioiden aikana.

Aaltolan mukaan tällä hetkellä todennäköisin iskuvaihtoehto olisi nopea “rangaistusretki”, joka ei tähtää sodan ratkaisuun.

Aaltola ei usko, että Yhdysvallat yrittäisi saada iskulle YK:n valtuutuksen. Se veisi aikaa ja vaatisi diplomaattista akrobatiaa.

“YK:ssa pitää todennäköisesti odottaa kemiallisten aseiden tutkijaryhmän raporttia.”

Hän pitää silti mahdollisena, että Venäjä ja Kiina voisivat taipua turvallisuusneuvostossa rajoitetun iskun puolelle, jos on selvää, että jonkinlaisiin sotilaallisiin toimiin ollaan joka tapauksessa ryhtymässä ilman YK:n päätöstäkin. Silloin Venäjä ja Kiina pääsisivät mukaan vaikuttamaan siihen, millainen iskusta tulisi.

PÄIVI KEROLA HS